uutiset / 20.01.2016

Kauko Sipponen: Se suuri kuntauudistus

Mihin tarvitaan peruskuntaa, mihin kuntia yleensäkin? Voidaanko julkishallintoa johtaa samalla tavoin kuin yrityshallintoa?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Tarvitsisiko poliittinen johtomme tekokkaan peruskurssin johtamisesta julkishallinnossa? Entä kävisikö hallitukselle tieteellinen neuvonantaja? Tätä kysyy professori, kansleri (emeritus), OTT Kauko Sipponen Polemia-kirjassa ”Se suuri kuntauudistus”.

Kuntauudistusten sarja alkoi vitkallisella kuntauudistuksella l96l-l982. Seutuyhteistyökokeilun ja Kainuun kokeilun jälkeen aloitettiin Paras-hanke 2005-2012. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus käynnisti suuren kuntauudistuksen vuonna 2011. Se eteni karttaharjoituksista kuntakapinaan ja sai aikaan rakennelain. Suuri kuntauudistus ajoi kuitenkin karille, Kataisen hallituksen pääministeri ja kuntaministeri lensivät Brysseliin.

Kuntauudistuksesta irrottautui vähitellen sote-uudistus. Sotkuisen sotekeskustelun aikana yhä useampi löysi maakuntamallin. Perustuslakivaliokunta veti letkut irti Kataisen hallituksen sote-uudistuksesta. Se kaatui 5.3.2015 seuraavan hallituksen syliin. Marraskuun alussa 2015 vuosien vatuloinnille saatiin päätös: Maahan muodostetaan l8 itsehallintoaluetta ja 15 sotealuetta.

Ilma on sakeanaan kysymyksiä. Miksi kunta- ja sote-uudistukset ovat osoittautuneet odottamattoman vaikeiksi, vaikka malleja on syntynyt mallin perään? Uudistusten valmistelua on jatkuvasti kritisoitu asiantuntijatiedon ja kokemuksen sivuuttamisesta.

Kataisen hallitus pyrki aloittamaan rakenteista, koska se arvioi tällä tavoin päästävän nopeammin eteenpäin. Liian pitkäaikaiseksi ajateltuun komiteatyöskentelyyn ei turvauduttu, koska uudistukset oli suoritettava niille suopean hallituksen aikana vaalikaudella 2011-2015.

Tarvittiin lujaa optimismia uskomaan, että epätavallisen laaja koko Suomen koskeva uudistusohjelma kyettäisiin valmistelemaan ja toteuttamaan yhden vaalikauden aikana. Nyt, taloudellisen taantuman yhä jatkuessa, kysytään, minkä tasoisena hyvinvointivaltio voidaan säilyttää.

1950-luvun alussa kysyttiin, onko maallamme malttia vaurastua. Nykyoloissa joutuu kysymään, onko maallamme ja sen johdolla malttia uudistua. Vatuloinnin ja iteroinnin ei toivoisi kääntyvän toheloinniksi. Maamme yliopistot ja korkeakoulut ottavat varmaan suorittaakseen tilanteen tarpeellisen analyysin.

Lisätietoja: Kauko Sipponen, 050-5591599

#julkishallinto #kuntauudistus

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.