Suomalaisten 16:n vapaa-ajan palvelun suosio on mitattu. Selvä enemmistö on kiinnostunut elokuvista (75 % erittäin tai melko kiinnostunut), kirjastopalveluista (74 %), kunnan liikuntapalveluista (63 %) sekä festivaaleista ja muista isommista kulttuuritapahtumista (61 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistö on kiinnostunut myös teatteriesityksistä (58 %), museoista (56 %) ja populaarimusiikin tapahtumista (51 %).
Vähiten kiinnostavia ovat kuoro-, orkesteri- ja teatteriharrastustoiminta (19 %), tanssit (25 %), taiteen ja muun kulttuurin harrastaminen jossakin järjestössä (34 %) ja klassisen musiikin konsertit (37 %).
Naiset ovat miehiä innostuneempia käytännössä kaikesta vapaa-ajan tarjonnasta
Naisten ja miesten välinen ero koskee lähes kaikkea vapaa-ajan tarjontaa. Yhtä tanssiharrastuksesta kiinnostunutta miestä kohtaan olisi tyrkyllä lähes kaksi naista. Miehet ovat naisia innostuneempia penkkiurheilusta, naiset mahdollisuuksista harrastaa itse liikuntaa. Mitä enemmän vapaa-ajan palvelut liittyvät taiteeseen ja ns. korkeakulttuuriin, sitä suurempi on sukupuolten välinen ero.
Nuoria, 18–30-vuotiaita, kiehtovat etenkin elokuvat, festivaalit ja populaarimusiikin tapahtumat sekä yksityisten yritysten tarjoamat liikuntapalvelut (yksityiset kuntokeskukset). Ikääntyneimmät, yli 60-vuotiaat, ovat puolestaan paljon kiinnostuneempia teatteriesityksistä, museoista ja klassisen musiikin konserteista kuin nuoret.
Luottamus omaan itseen on yhteydessä kiinnostukseen harrastaa. Mitä enemmän tuntee luottavansa itseensä ja muihin ihmisiin, sitä alttiimpi on osallistumaan tai ainakin vierailemaan erilaisissa vapaa-ajan kohteissa ja käyttämään palveluita.
Kaupunkimaisissa asuinympäristöissä ollaan kiinnostuneita korkeakulttuurista
Mitä kaupunkimaisemmassa kunnassa asutaan, sitä enemmän on kiinnostusta taidemuseoihin, klassisen musiikin konsertteihin, elokuviin ja teatteriesityksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä tarjonta on lähinnä kaupungeissa
Maaseutumaisissa kunnissa ollaan keskimäärää enemmän kiinnostuneita tansseista ja populaarimusiikin tapahtumista sekä kansalaisopistojen, urheiluseurojen ja järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa ja taiteita. Kirjasto koetaan käytännössä yhtä kiinnostavaksi palveluksi kuntatyypistä riippumatta. Samansuuntainen havainto koskee erilaisia festivaaleja.
Myös puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin. Keskustan tukijat ovat keskimäärää kiinnostuneempia kuoro-, orkesteri- ja teatteriharrastuksista, huippu-urheilusta sekä mahdollisuuksista käyttää kunnan ja urheiluseurojen liikuntapalveluita. Kokoomuksen kannattajat ovat muita enemmän viehättyneitä elokuvista, teatteriesityksistä, taidemuseoista, huippu-urheilusta sekä mahdollisuuksista liikunnan harrastamiseen.
Tanssit houkuttavat SDP:n tukijoita enemmän kuin muiden puolueiden kannattajia. Vihreiden äänestäjät ovat kiinnostuneita kaikenlaisista asioista muita enemmän, lukuun ottamatta tansseja ja urheilukilpailuita. Perussuomalaisten kannattajat ovat keskimäärää vähemmän innostuneita kaikenlaisista vapaa-ajan palveluista asuinkunnassaan. Vasemmistoliiton tukijoita kiinnostaa vihreiden tapaan useimmat vapaa-ajan palvelut ja harrastukset lukuun ottamatta penkkiurheilua.
Urheiluseuroihin ja järjestöihin kohdistuvat suurimmat odotukset liikuttajina
Eniten odotuksia kansalaisten liikuttajina kohdistuu urheiluseuroihin ja järjestöihin sekä muihin järjestöihin (83 % pitää näitä erittäin tai melko tärkeinä). Lähes yhtä tärkeiksi tahoiksi koetaan myös kunnan omat liikuntapalvelut (76 %). Työyhteisöt (66 %) ja liikuntapalveluyritykset (55 %) koetaan hieman vähemmän merkityksellisiksi asukkaiden liikunnallisen aktiivisuuden edistäjinä ja ylläpitäjinä.
Naiset pitävät käytännössä kaikkia tahoja tärkeämpinä kuin miehet. Naiset myös käyttävät liikunnallista aktiivisuutta selvittävien tutkimusten mukaan julkisia ja yksityisiä liikuntapalveluita enemmän kuin miehet.
Kuntatyypin mukaiset erot ovat asiallisesti vähäisiä. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin pidetään yksityisten liikuntapalveluyritysten tarjoamia palveluita asuinkaupungin väestön liikuttajina tärkeämpinä kuin muissa kunnissa asuvat.
Tutkimusosio luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen p. 040 057 0087
Kommentit