Kansalaiset siirtäisivät peruskuntien tehtäviä maakunnille – vahvinta tukea kokoomusta äänestäviltä

Kansalaiset jättäisivät peruskunnille tehtäviksi vain lasten päivähoidon, lukiot, nuorisotyön, liikunnan, rakennusvalvonnan ja kirjastot. Käytännöllisesti katsoen loput nykyisistä kuntien ja kuntayhtymien tehtävistä halutaan siirtää maakunnallisesti kuntien yhteistoiminnassa järjestettäväksi.

Puolueittain tarkastellen kokoomuksen kannattajat ovat vahvimmin maakunnallisen palvelujen järjestämisen kannalla. Heistä noin puolet siirtäisi sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaksi kolmasosaa elinkeinoasiat, kansalaisopistot ja joukkoliikenteen kunnilta maakunnille. Kokoomuksen kannattajat ovat myös suopeimpia ajatukselle, että kuntayhtymät koottaisiin maakunnittain yhteen, puolet heistä kannattaa ajastusta.

SDP:n kannattajien keskuudessa maakunnallinen palvelujen järjestäminen oli hieman suositumpaa kuin keskustan kannattajien piirissä. Molemmat puolueet edustavat kansalaisten keskimääräistä kantaa.

Vihreiden kannattajat siirtäisivät maakunnallisesti järjestettäväksi myös lukiot ja rakennusvalvonnan, vasemmistoliiton kannattajat liikunnan. Perussuomalaisten kannattajat tukeutuisivat hieman muita enemmän peruskuntien järjestämisvastuuseen. He säilyttäisivät perusterveydenhuollon ja energiahuollon peruskunnilla.

Tehtävien siirto valtiolle ei saanut keneltäkään merkittävää kannatusta.

Tiedot käyvät ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS-Gallupilta tilaamasta Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksesta. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla toukokuussa 2012. Haastatteluja tehtiin yhteensä 968. Vastaajat edustavat maamme 18 – 74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajille esitettiin kysymyssarja, jossa tehtävänä oli kaikkiaan 21 asiassa ilmaista, mikä alueellinen kokonaisuus olisi sopivin organisoimaan ja rahoittamaan palvelut. Kysymys kuului: ”Mikä alueellinen kokonaisuus olisi seuraavissa asioissa sopivin organisoimaan ja rahoittamaan palvelut riippumatta siitä kuka tuottaa palvelut?”. Kolme vaihtoehtoa palvelujen järjestäjiksi olivat a) yksittäinen kunta tai b) kuntien yhteistyö maakunnallisesti tai c) valtio.

Lisätietoja: Antti Mykkänen p. 0400-570087