Pieni enemmistö (51 %) suomalaisista ilmoittaa ymmärtävänsä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys. Ymmärtämättömäksi itsensä kokee lähes puolet (46 %).
Kansalaiset suhtautuvat suopeasti valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen
Valtaosan (70 %) mielestä tulevaisuudessa asiakkaan tulisi voida valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita vapaammin. Vain yksi kuudesta (16 %) torjuu väittämän. Näkemys on myös voimistunut vuodesta 2019 (62 % –> 70 %).
Väittämän ”tulevaisuudessa yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille tulee taata samanlainen kilpailuasetelma kuin julkisille palvelutuottajille” hyväksyviä (43 %) on hieman enemmän kuin sen kiistäviä (35 %).
Lähes kaksi kolmesta (63 %) arvioi että mikäli sosiaali- ja terveyspalveluita ulkoistettaisiin nykyistä enemmän yksityisten yritysten hoidettaviksi kuntalaisten eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyisivät. Noin joka neljäs (25 %) ei näe tällaista uhkaa.
Enemmistö vastustaa maakuntaveroa
Kunnat halutaan edelleen säilyttää. Kaksi kolmesta (66 %) torjuu ajatuksen kuntien lakkauttamisesta ja niiden tehtävien siirtämisen maakuntatasolle. Vain kuudesosa (15 %) lämpenee ajatukselle.
Vain viidennes (19 %) kannattaa ja yli puolet (56 %) vastustaa maakuntaveroa. Maakuntaveron vastustus on lisääntynyt vuodesta 2018 (49 % –> 56 %).
Suomalaisista pieni osa uskoo, että sote-uudistuksen seurauksena mahdollisuudet saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja paranevat nykyisestä (26 %). Vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu pessimistisesti ja yli kolmasosa on epätietoinen (37 %) palvelujen tulevaisuudesta. Kolmasosa (34 %) arvioi, että sote-uudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus omalla asuinalueella heikkenevät vastaisuudessa. Kaksi viidestä on tietämätön (38 %) ja joka neljäs (28 %) torjuu väitteen.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–15.9.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit