| Kirjoittanut:
Viimeisen vuosikymmenen aikana julkisen sektorin tietojärjestelmiin on käytetty noin 20 miljardia euroa: pari miljardia euroa vuosittain. Näin sanoo julkisoikeuden, erityisesti sähköisen hallinnon ja informaatio-oikeuden professori, HTT Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
– Jos kaikki epärealistiset lupaukset olisivat toteutuneet, meillä ei olisi julkisen talouden kestävyysvajetta lainkaan, Tomi Voutilainen tiivistää.
Kuntapalveluiden sähköinen kehittäminen kansalaisten käyttöön ei ole ollut etusijalla, vaan on haluttu sähköisiä palveluja digitalisaation nimissä ilman asiakashyötyjen tai hallinnon tehostamishyötyjen uskottavaa arviointia.
Tomi Voutilainen sanoo suoraan, että kunnat ja valtio ovat konsulttien vedätettävissä hankittaessa ja kehitettäessä tietojärjestelmiä.
– Jopa kustannushyötyanalyysit tehdään konsulttien toimesta, eikä vastuullisten virkamiesten toimesta. Kysymys on kuitenkin julkisten veroeurojen käytöstä, professori muistuttaa.
Oma hankaluutensa liittyy terveydenhuollon tietojärjestelmiin, joista odotetaan miljardisäästöjä uudistamisen kautta. Tomi Voutilaisen mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelutyötä ohjaa teoreettispainotteinen ote. Tuntuma käytännön terveydenhuoltoon ja sen prosesseihin puuttuu. Siksi terveydenhuollon henkilöstön aika kuluu erilaisten rekisterien ja kirjausten parissa.
Professori Voutilainen sanoo, että alkavalla hallituskaudella on uskallettava puuttua julkisen sektorin tietohallinnon pirstoutumiseen. Kuvaavaa on, että on keskikokoisia kaupunkeja, joilla on käytössään lähes tuhat tietojärjestelmää – ja sairaaloita, joilla on käytössään kaksisataa tietojärjestelmää.
Tomi Voutilaisen ehdottama toimenpidelista uudelle hallitukselle on selkeä ja tiivis.
Ykköseksi professori kirjaa tietojenkäsittelyn ylisääntelyn purkamisen.
– Kevennetään hallinnollista taakkaa ilman että yhtään uutta järjestelmää lähdetään kehittämään.
Professori katsoo, että valtio voisi tuottaa keskitetysti osan tietohallintopalveluista ja sähköisistä palveluista kuntien käyttöön.
Nykyään valtiovarainministeriö jakaa kuntien valtionosuuksista pidätettyä rahaa vaikutuksiltaan pienehköihin ja lyhytjänteisiin hankkeisiin.
– Tulokset ovat olleet laihoja ja hankkeiden tuloksia ovat hyödyttäneet, sikäli kun ovat hyödyttäneet, vain osaa kuntakentästä. Pysyvää toiminnan muutosta on saatu vain vähän aikaan. Neljäsosa nykyisistä valtionavustuksista riittäisi, jos ne käytettäisiin hyvin.
Toimenpidelistalle nousevat kunnat myös virkavastuunsa kautta.
– Kunnissa pitää ymmärtää, että tietohallinto ei ole ulkoistettavissa kokonaan edes kunnan omalle yhtiölle. Aina on asioita, jotka täytyy hoitaa itse virkavastuulla
Voutilaisen mukaan tarvitaan myös suurempaa tarveharkintaa uusien tietojärjestelmien kohdalla ja ymmärrystä poistaa vanhoja uusien rinnalta.
– Kun taloon tulee uusi tietojärjestelmä, samalla täytyy poistaa vanhoja.
Professori Voutilainen uskaltaa myös kysyä, mikä on tietohallinnon oma tuottavuus.
– Kaikki peräävät tuottavuutta tietohallinnon avulla, mutta mitä se tietohallinto itse tuottaa? Onko se itsessään tehokasta? Uskallan väittää, että ei ole.
Lue professori Tomi Voutilaisen laaja haastattelu julkisen sektorin tietohallinnon nykytilasta ja kehitysnäkymistä Polemiikista 2/2015, joka ilmestyy 4. kesäkuuta.
