Hyvinvointiyhteiskuntamallilla on kansalaisten vankka tuki kaikissa väestöryhmissä. Päällimmäiseksi mielipiteissä nousee yhteiskunnan tehtävä hyvinvoinnin turvaajana. Tämä näkyy vahvana kannatuksena määreille ”tärkeä ja välttämätön turvaverkko, jota ilman ihmiset joutuisivat heitteille” (68 % ilmoittaa vastaavan omaa näkemystä ainakin melko hyvin ja 21 % huonosti) ja ‘”tarjoaa erilaisista lähtökohdista oleville yhtäläiset mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun” (60 % hyväksyy, 30 % torjuu). Nämä kaksi nousevat hyväksytyimmiksi yhteensä 19 erilaisesta luonnehdinnasta.
Hyvinvointiyhteiskunta nähdään mieluusti jonkinlaiseksi yhteiseksi hankkeeksi, jossa apua tarvitsevia ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan heistä pidetään huolta. Mallin kannatus säilyy siinäkin tapauksessa, että julkisen turvan ja palveluiden kustantamiseksi kerättävät verot otetaan huomioon punninnassa. Määre ”antaa julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan kautta hyvän vastineen maksetuille veroille” kohoaa listalla varsin korkealle (56 % hyväksyy ja 34 % kiistää).
Silti huomattavan moni näkee järjestelmän toiminnassa trimmaamisen varaa. Tehottomuus- ja tuhlaussyyte ”toimii tehottomasti, palvelut heikkoja verojen korkeuteen nähden” pikemminkin hyväksytään kuin kiistetään (47 % hyväksyy ja 38 % kiistää).
Liian pitkälle viedyssä yhteiskunnan huolenpidossa tunnistetaan ilmeisiä huonoja puolia. Käsityksen, jonka mukaan hyvinvointiyhteiskunta ”ohjaa työnteon välttelyyn ja silkkaan laiskuuteen” allekirjoittaa varsin moni (41 %). Lisäksi kaksi viidestä uskoo hyvinvointiyhteiskunnan tarjoavan liikaa etuja ihmisille, jotka eivät apua tarvitse (40 %). Liki samansuuruinen joukko arvioi myös, että vastuu itsestä ulkoistetaan hyvinvointiyhteiskunnassa valtiolle ja muille julkisille tahoille (39 %).
Eri puolueiden kannattajat kannattavat varsin yksimielisesti hyvinvointiyhteiskunnan pääpiirteitä, mutta kriittisten äänenpainojen esiintyvyydessä löytyy paikoin paljonkin eroja. Keskusta-oikeistolaisia puolueita kannattavat ovat vihervasemmistolaisesti suuntautuneita kyselyvastaajia kriittisempiä hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta ja kustannuksia kohtaan.
Puolueiden kannattajakuntien ja muiden väestöryhmien välisistä näkemyseroista voi lukea tarkemmin selvityksen tutkimusosiosta.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.11.–4.12 2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.078. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit