Vain neljännes (25 %) pitää hyvinä mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon omassa välittömässä asuinympäristössä (asuinkorttelit, lähiöt, kerros- ja pientaloalueet). Tyytymättömiä on kolmanneksen verran (32 %).
Lähes puolet (46 %) suomalaisista on turhautunut vaikutusmahdollisuuksiin omassa kotikunnassa, kotikunnan asioihin. Tyytyväisiä esim. somen, median tai äänestämisen kautta vaikuttamiseen kotikunnassa on vain kymmenesosa (11 %) kuntalaisista. Lähes kaksi viidestä (38 %) uskoo, että vaikutusmahdollisuudet kunta-asioissa eivät ole hyviä, joskaan ei huonojakaan.
Selvä enemmistö arvioi, että mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon omassa maakunnassa sitä koskevissa asioissa ovat erittäin tai melko kehnot (61 %). Toki maakuntatasolla ei ole toistaiseksi myöskään vaaleja.
Enemmistön mielestä mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon valtakunnan tasolla, Suomea koskevissa asioissa ovat heikot (64 %). Vielä tätäkin surkeammaksi arvioidaan vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon EU:ta koskevissa asioissa (74 %).
Neljä viidestä (83 %) kansalaisesta tuntee, että itsellä on erittäin tai melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kotona päätöksentekoon. Enemmistö (57 %) arvioi, että vaikutusmahdollisuudet kotioloissa ovat suorastaan erinomaiset. Alle kymmenesosa (7 %) kokee oman vaikutusvoimansa kotiasioissa heikoksi. Erityisen tyytyväisiä omiin kykyihinsä vaikuttaa kotia koskeviin päätöksiin ovat naiset, akateemisen koulutuksen saaneet ja vihreiden kannattajat.
Nuoret, 18–30-vuotiaat, ovat keskimäärää vähemmän tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kotikunnan, maakunnan, valtakunnan ja EU:n tasoisiin asioihin. Luottamus mahdollisuuksiin vaikuttaa päätöksentekoon kotona ja työpaikalla lisääntyy koulutustason noustessa.
Lue koko tutkimus tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–16.9 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 039. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, p. 0400 570 087.
Kommentit