Tulokset nostavat esiin merkittäviä huolia, joissa heijastuvat julkisen talouden yleinen heikko tila sekä monien alueiden ankeat kehitysnäkymät. Suuri osa 16 arvioidusta asiasta ja palvelusta on sellaisia, joissa kehityksen arvioidaan ajautuvan lähivuosina huonompaan suuntaan.
Enemmistö kuntien täysi-ikäisistä asukkaista odottaa vanhusten huollon (71 %), terveyspalveluiden (70 %), rikollisuuden (62 %), verotuksen (59 %), kotikunnan talouden (57 %) ajautuvan huonommalle kehitysuralle. Tällaisiin heikkojen kehitysnäkymien asioihin voidaan lukea myös työllisyyden kehitys (49 %).
Kuntien vakaiksi ja muuttumattomiksi palveluiksi arvioidaan etenkin kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä tekniset palvelut (kadut, vesi ja viemäröinti). Melko moni uskoo myös, ettei liikuntamahdollisuuksissa tapahdu ainakaan merkittävää heikentymistä.
Näkemykset oman asuinkunnan olojen ja palveluiden kehityksestä ovat muuttuneet vuodesta 2017 selvästi aiempaa synkemmiksi. Osaselityksenä lienee myös sote-uudistus ajateltuine seurauksineen. Kaikissa asioissa huonompaa kehitystä odottavien osuus on lisääntynyt ja useimmilta osin optimistiset odotukset ovat vähentyneet.
Selvästi aiempaa useampi odottaa huonompaa tulevaisuutta etenkin seuraavissa asioissa:
- Vuonna 2017 joka toinen (52 %) odotti vanhustenhuollon kehittyvän heikompaan suuntaan, nyt tällä tavalla ajattelee lähes kolme neljästä (71 %).
- Vuonna 2017 joka toinen (51 %) odotti terveyspalveluiden kehittyvän heikompaan suuntaan, nyt tällä tavalla ajattelee enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %).
- Vuonna 2017 kaksi viidestä (39 %) odotti kotikunnan talouden kehittyvän heikompaan suuntaan, nyt tällä tavalla ajattelee selvä enemmistö kuntalaisista (57 %).
- Vuonna 2017 vai neljännes (25 %) odotti työllisyyden kotikunnassa kehittyvän heikompaan suuntaan, nyt tällä tavalla ajattelee joka toinen (49 %).
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 29.11.–3.12.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.001. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue täältä
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit