Kun tietojohtamisen opiskelija Hamed Ahmadinia selvitti gradutyössään ikääntyneiden tapoja etsiä ja käyttää terveystietoa, hänelle selvisi, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset kohtaavat paljon samanlaisia ongelmia kuin suomalaiset ikääntyneet. Terveystietoa ja palveluita on runsaasti tarjolla, mutta niiden pariin on vaikea päästä.
– Omasta elämästäni löytyy hyviä esimerkkejä. En pysty varaamaan hammaslääkäriaikaa itse, koska ajanvaraus on tehtävä puhelimitse, ja vastaaja puhuu vain suomea tai ruotsia. Joudun pyytämään kollegaa soittamaan puolestani, kertoo farsia äidinkielenään puhuva ja englantia työkielenään käyttävä Ahmadinia.
Hän naurahtaa ajanvarausongelmalleen, mutta vakavoituu ja toteaa, että kieli on valtavan tärkeää ihmisen selviytymiselle. Se jää valtaväestön kieltä puhuvalta helposti huomaamatta.
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut noin kahdeksalla prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ahmadinian mukaan tämä muutos tuo terveydenhuollollemme mittavan haasteen, miten kaikki väestöryhmät saadaan palveluiden pariin oikea-aikaisesti.
– Monen maahantulijan tilanne on turvaton ja stressaava, ja tarve erityisesti mielenterveyspalveluille suuri.
Nyt Hamed Ahmadinia valmistelee Åbo Akademissa informaatiotutkimuksen alan väitöskirjaa, jossa hän selvittää farsia puhuvan vähemmistön sekä eri maista tulevien turvapaikanhakijoiden terveystiedon tarvetta ja tiedonhankintatapoja.
Aihetta ei ole Suomessa aiemmin tutkittu, mikä yllätti Ahmadinian. Eivätkä ongelmat kosketa vain maahanmuuttajia. Tutkimuksessaan hän on havainnut, että saamenkielisten ikääntyneiden on vaikeaa saada hoitoa omalla kielellään. Väitöstutkimuksen tavoitteena on tuottaa terveydenhuoltoon suosituksia kielivähemmistöjen palveluiden parantamiseksi. Työ valmistuu 2022.
– Kyse ei ole kuitenkaan vain kielestä. Farsia äidinkielenään puhuvia saapuu Suomeen Iranista, Afganistanista ja Tadzhikistanista. Ryhmän sisällä on kulttuurieroja, koulutustasossa ja uskonnollisessa taustassa on vaihtelua. Terveysasioiden kommunikoinnissa luottamuksen luominen on kielen lisäksi hyvin tärkeää, Ahmadinia sanoo.
Hänen mukaansa farsia puhuvassa yhteisössä terveystietoa etsitään pääasiassa omalla kielellä. Suomalaisia uutisia käännetään jonkin verran, mutta vahvasti tukeudutaan oman yhteisön tietoon. Verkon käännösroboteista on vain vähän apua.
– Google Translate ei toimi suomesta farsiin. Käännös ei ole ymmärrettävä, Ahmadinia toteaa.
Kielimuurin lisäksi terveydenhoitosysteemimme on vieras, mikä vaikeuttaa oikeiden palveluiden löytämistä. Vastaanottokeskuksissa saatava tieto järjestelmästämme ei Ahmadinian mukaan ole riittävää.
– Eri organisaatioiden, SPR:n, kuntien, sairaanhoitopiirien ja Kelan onkin tehtävä tehokkaampaa yhteistyötä tiedon levittämiseksi, Ahmadinia sanoo. Kiireisimmäksi tarpeeksi hän nostaa vähemmistökieliset psykologipalvelut maahanmuuttajien suosimilla alueilla.
– Ellei mielenterveysongelmia päästä hoitamaan, ne aiheuttavat mittavia kustannuksia myöhemmin.
Juttu ilmestyy 25.2. 1/2021 Polemiikissa.
Kommentit