Sijoitusjohtaja Ari Huotari: ”Keva ei lähde askartelemaan”

Kuntien eläkerahoista vastaava Keva voi sijoittaa myös kuntien kohteisiin. Eläkevakuutusyhtiö ”ei kuitenkaan lähde askartelemaan”.

– Väki ei riitä pikkuriikkisiin kohteisiin joka puolella Suomea, Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari tarkentaa.

Voisiko Kevan odottaa sijoittavan reippaasti myös kuntien palvelukiinteistöihin? Rahoittavathan muutkin eläkevakuutusyhtiöt esimerkiksi palvelutaloja.

Kevalla ei ole periaatteellisia esteitä sijoittaa kuntapalveluihin. Keva omistaa jo muun muassa Kirkkonummen kunnantalon, josta on tehty pitkäaikainen vuokrasopimus. Senioritaloja on Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

– Sijoittamiseen ei ole estettä, jos kohde täyttää kriteerimme, Huotari toteaa.Kohteen pitää olla melko suuri. Nyt neljä Kevan kohdepäällikköä pystyy hallinnoimaan 130 kiinteistösijoitusta. Pienet sijoitukset vaatisivat enemmän hallintotyötä.

– Kevan 36 miljardin omaisuudella ei kannata lähteä askartelemaan, vaan pitää keskittyä olennaiseen, Huotari sanoo.

Takaisinlainaus veisi rahastolta pohjan

Yksityispuolella tunnetaan takaisinlainaus yrityksille. Eikö myös kuntien eläkevakuuttajan tulisi kierrättää keräämiään eläkerahoja takaisin kuntiin ja saada sieltä tuottoja?

– Ei tulisi. Rahan palauttaminen olisi kuin housuihin pissaamista pakkasella. Jos varoja olisi jo kierrätetty takaisin, kunnilla olisi lähivuosina hirveä kuorma, kun niiden pitäisi repiä eläkemaksuja juoksevasta kassavirrasta, Huotari kuvailee.

Kevan rahastointitapa tukee Huotarin mukaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Kaikkia varoja ei tarvitse käyttää lyhyellä aikavälillä.

Taitekohta 2017

Viime vuonna Keva keräsi lähes miljardi euroa enemmän maksuja (4,7 mrd euroa) kuin maksoi kunta-alan eläkkeitä(3,8 mrd euroa). Taitekohta tulee vastaan ilmeisesti vuonna 2017, jolloin maksut eivät enää riitä eläkkeisiin, vaan tarvitaan myös rahaston varoja. Yksityispuolella tilanne on jo se, etteivät maksut kata eläkkeitä.

Kunta-alalla karttuvien maksujen ja maksettavien eläkkeiden erotusta katetaan Huotarin arvion mukaan noin 10-20 vuoden ajan rahaston tuotoilla. Sitten on jo irrotettava pääomia.

Kiinteistöjä tuskin realisoidaan ensimmäisinä. Kiinteistöistä haetaan sijoituskohteina turvallisuutta, tasaista rahavirtaa ja suojaa inflaatiolta.

Enemmän liikekiinteistöjä

Kevan sijoitusomaisuudesta kiinteistöissä on lähes kahdeksan prosenttia. Varsinkin liikekiinteistöjen osuutta pyritään kasvattamaan.

Kevan kaikki suorat kiinteistösijoitukset ovat Suomessa. Kiinteistörahastojen kautta sillä on ulkomaisia omistuksia noin 400-500 miljoonan euron verran. Kevan kaikista sijoituksista vain 19 prosenttia on Suomessa.

– Kevan sijoituksilla on vain yksi tavoite: eläkkeiden turvaaminen. Sijoitusten pitää olla turvallisia, tuottavia ja likvidejä. Kaikki kunnat ovat yhteisvastuussa eläkkeistä, sijoitusjohtaja Ari Huotari muistuttaa.

Lue Polemiikista 3/2013 toimittaja Pirjo Tuusan reportaasi tienvarsikuntien suunnittelun haasteista. Katoavatko kirkonkylät?