Näin kirjoitan hallitusohjelman: Oikeusoppineet peräävät kestävää lainsäädäntöä – heikoimmat huomioitava ja oikeusturva varmistettava

Miten hallitusohjelmatavoitteita lähestyvät oikeustieteilijät? Polemiikin kysymyksiin vastasivat professorit Eija Mäkinen ja Pekka Viljanen.

Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen kirjaa ensimmäiseksi tavoitteekseen heikoimmista huolehtimisen ja syrjäytymisen estämisen rahoitusta oikein kohdentamalla.

Hän haluaa, että perusoikeuksien heikennyskielto otetaan vakavasti lakeja säädettäessä ja budjettiratkaisuja tehtäessä.

– Mahdolliset säästötavoitteet toteutetaan siten, etteivät kaikkein vähäosaisimmat ja haavoittuvimmat joudu kärsimään. Lainvalmistelussa arvioidaan sosiaaliset vaikutukset ja otetaan huomioon miten lait vaikuttavat lapsiin, nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, työttömiin ja pienituloisiin, professori linjaa.

Toisena tavoitteena on julkisen sektorin rapautumisen estäminen.

– Hyvä hallinto on hyvinvointivaltion perusta. Se vaatii toteutuakseen oikein kohdennetut resurssit. Kun julkista sektoria kevennetään ja siitä tehdään ”ketterää”, siitä voi tulla liian kevyttä ja ketterää, myös väärinkäytöksille.

Mäkisen mukaan vähemmällä väellä ei loputtomiin voi tehdä enemmän. Julkisen sektorin paremmalla johtamisella vaikutetaan oikeaan rekrytointiin, työntekijöitten jaksamiseen ja motivaatioon.

Kolmanneksi professori Mäkinen haluaa malttia lainvalmisteluun ja normipurkuun.

– Lainvalmistelun tempoon pitää kiinnittää katse: kiireen pitää hellittää, jotta jää aikaa analyysilla ja syntyy laatua.

Normipurku ei saa olla itseisarvo. Normeja mahdollisesti purettaessa tulee Eija Mäkisen mielestä ensin kysyä, miksi ne ovat olemassa ja mitä ne turvaavat.

– Keiden oikeuksiin normipurku vaikuttaa?

Kun puhutaan julkishallinnon mahdollisista väärinkäytöksistä ja korruptiosta, media kääntyy yleensä Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasen puoleen.

Hänen listauksellaan kärkeen nousee kuntien toimien lainmukaisuuden valvonta: pysyvä laki, joka oikeuttaa valtion viranomaisen ottamaan kunnan määräysvaltaansa kunnan luottamuselinten ollessa kykenemättömiä hoitamaan tehtäviään lakien mukaisesti. 
 
– Laki voitaisiin nimetä Lex Kittiläksi, koska Kittilän kunnan tapahtumat viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana ovat osoittaneet sellaisen lain tarpeelliseksi. Kunnan hallinto voidaan saattaa sekasortoon päätöksenteon perustuessa epäasiallisiin motiiveihin.

Viljanen korostaa, että kunnallinen itsehallinto ei oikeuta lakien rikkomiseen eikä se siten saa olla este tällaisen lain säätämiselle.

– Valtion määräysvallan tulisi olla vain tilapäistä, ja Lex Kittilän nojalla tulisikin voida määrätä toimitettaviksi paikallisesti uudet kunnallisvaalit.
 
 Toiseksi Viljanen nostaa poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten resurssien turvaamisen.
 
– Oikeusturva on yksi hyvän elämän keskeisistä elementeistä. Siksi sinänsä tarpeellisia säästötoimenpiteitä ei tule ulottaa juustohöyläperiaatteella kaikille aloille. Oikeusturvan käsite tulee ymmärtää ensisijaisesti oikeuksissaan loukatun – eikä nykyiseen tapaan väärinkäytöksistä epäillyn – tarpeiden näkökulmasta. 

Viljasen mukaan muutoksenhakumahdollisuuksia ei tule kaventaa nykyisestä, mutta tuomioistuinten toimintaa on tehostettava ja nopeutettava.
 
Kolmanneksi tavoitteekseen professori Viljanen kirjoittaa puoluepoliittisten virkanimitysten lopettamisen.

– Pätevimpien hakijoiden nimittäminen tehtäviin on omiaan tehostamaan hallintoa. Perustuslaissa säädetyt virkanimitysperusteet on otettava tosissaan. Asiaa auttaisi valitusoikeuden säätäminen koskemaan myös valtionhallinnossa tehtäviä virkanimityksiä.

Viljasen mukaan kuntien nimityksiä jo nykyisin koskevasta valitusoikeudesta saadut kokemukset antavat aiheen lisätä, että valituksia käsittelevien tuomioistuinten olisi terävöitettävä otettaan.

– Myös niiden on tunnistettava tosiseikat, jotka ovat kaikkien tiedossa! Toisin sanoen, näyttökynnystä sen suhteen, että nimitysperuste on tosiasiassa ollut puoluepoliittinen, ei saa asettaa perusteettoman korkealle.
 
Pekka Viljanen kirjoitti hallitusohjelmalistauksensa Polemiikille helmikuun alkupäivinä.

Muutama vuorokausi tämän jälkeen oikeuskansleri Jaakko Jonkka esitti julkisuudessa saman ajatuksen valitusoikeuden säätämisestä koskemaan myös valtionhallinnon virkanimityksiä antaessaan ratkaisunsa kanteluun, joka koski opetusministeri Krista Kiurun tekemää nimitystä.

Samansuuntaista keskustelua poliittisista virkanimityksistä luopumisesta oikeusoppineet ovat käyneet viime aikoina enemmänkin.