| Kirjoittanut:
Polemiikki lähetti kirjallisen pyynnön kahdellekymmenelle eri alan professorille – heistä kaksitoista otti kutsun vastaan ja kirjoitti kolme tärkeänä pitämäänsä hallitusohjelmatavoitetta omilta tutkimusaloiltaan. Tässä politiikan, johtamisen, yrittämisen ja hallinnon professoriviisikon toivelista.
Millaisia asioita professoriraadin mielestä Suomen tulisi tavoitella seuraavalla nelivuotishallituskaudella? Mikä on kaikkein tärkein tavoite?
”Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus” kirjoittaa ykköstavoitteekseen politiikan tutkimuksen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
– Tämä on tärkein tavoite. Mitkä ovat ne reseptit, joilla Suomi saadaan kasvu-uralle, Grönlund perustelee linjaustaan.
Hänen mukaansa veroastetta ei voi nostaa, joten on käytävä rehellinen keskustelu siitä, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan etuisuuksia, joista puolueet ovat valmiita tinkimään kunnes talous on tasapainossa.
– Erityisesti työn tekemiseen tulee kannustaa. Ruotsissa porvarihallitus laski kahdeksan vuoden aikana palkkatulon verotusta roimasti, kun taas muiden tulojen – kuten eläketulon – verotus ei laskenut. Tästä on voitava Suomessakin keskustella ja päättää.
Veronmaksajain keskusliiton selvityksen mukaan jo 41 200 euron palkkavuosituloilla maksetaan Suomessa 6,8 prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin Ruotsissa.
– Löytyykö Suomesta samanlaista rohkeutta kannustaa työelämässä pysymiseen porkkanalla?
Tärkeänä kakkosena Kimmo Grönlundin listalta löytyy turvallisuuspolitiikka.
– Suomen paikka on lännessä. EU-jäsenyys 1995 oli tärkeä avaus läntiselle yhdentymisellemme. Nyt on pohdittava, miten Venäjän aggressioon on vastattava. Asiallinen analyysi puolustuspolitiikan linjasta ja vaihtoehdoista on kirjattava hallitusohjelmaan. Nato-jäsenyys on pidettävä esillä.
Kolmanneksi tavoitteekseen professori Grönlund nostaa kuntauudistuksen ja siihen liittyvän osallistuvan demokratian kehittäminen.
– Nykyinen hallitus ei päässyt kuntauudistuksessa(kaan) etenemään. Puolueet kyttäävät toisiaan ja uudistus on jämähtänyt valtapolitiikkaan. Nyt sovittu sote-uudistus on viemässä päätöksentekoa entistä kauemmas kansalaisista.
Grönlund painottaa, että tarvitaan kunnat, joilla on edellytykset toimia – ja terveydenhoito, jonka hallintoon kansalaiset voivat vaikuttaa.
– On esitetty esimerkiksi vaaleilla valittujen maakuntavaltuustojen perustamista. Se on mahdollista, mutta erilaiset kansalaisraadit täydentäisivät puoluepoliittisia päätöksentekomalleja ja toisivat valistuneen kansalaismielipiteen julkisen keskustelun osaksi.
Entä millainen on kolmen toivomuksen listaus yrittäjyyden professorilla?
– Talouden pyörät pyörimään kuluttajien kysyntää ja yritysten investointeja vauhdittamalla, kiteyttää ykköstoiveensa yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta.
Tähän voidaan Jarna Heinosen mukaan vaikuttaa erityisesti verotuksen keinoin, mutta myös yleisellä ilmapiirillä.
Toisena toivelistalle Heinonen nostaa panostuksen opetukseen ja tutkimukseen.
– Suomen kaltainen innovaatiovetoinen talous ’elää’ osaamisestaan. Osaaminen on hyvän talouskehityksen kasvualusta, professori perustelee.
Kolmas tavoite on saada julkiset kulut kuriin.
– Julkisten kulujen osuus kansantuotteesta alkaa olla kestämättömällä tasolla, mutta vuosittainen juustohöylä tuskin tarjoaa kestävää ratkaisua. Oleellista on pitää fokuksessa palvelut – pikemminkin kuin hallintomallit – joilla ne tuotetaan. Rakenteellisiakin uudistuksia tarvitaan.
Aalto-yliopiston professori Eero Vaara tunnetaan johtamisen ja organisaatioiden ”kärkispesialistina”. Vaaran tulokulma on globaali.
Ykköseksi hän nostaa Euroopan integraation edistämisen.
– Euroopan unionista ja eurosta nähdään liian usein vain negatiivisia puolia. Poliitikot ja media ovat tässä mukana. Kuitenkin EU on historiallisesti ja globaalisti se toimija, joka voi parhaiten edistää ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja turvallisuuspolitiikkaa, joka ajaa suomalaisten etuja pitkällä aikavälillä, Vaara korostaa.
Siksi uuden hallituksen pitää hänen mielestään pyrkiä edistämään EU:n integraatiota ja vaikuttaa aktiivisesti yhteisen investointi-, työmarkkina- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen.
Toiseksi professori Vaaran listalla kohoaa työmarkkinoiden jouston lisääminen.
– Tarkoitan tällä työmarkkinoiden toimivuuden tehostamista ja mahdollisuuksien luomista sekä yrittäjille että työntekijöille. Tämä on ollut avain positiiviseen talouskasvuun monessa maassa kuten Saksassa ja Ruotsissa. Päinvastoin kuin monet muut, en kuitenkaan heikentäisi irtisanomissuojaa, vaan pitäisi huolen siitä, ettei yksikköjen lakkauttaminen Suomesta olisi halvempaa tai helpompaa kuin muualla.
Kolmanneksi tavoitteeksi Vaara nimeää investointipolitiikan elävöittämisen.
Hän painottaa, että Suomeen tarvitaan monenlaisia investointeja.
– On tärkeää, että uusi hallitus on tässä aktiivinen kaikella tavalla. En kuitenkaan usko vanhakantaiseen suurteollisuuden logiikan investointiohjelmiin – joista mielestäni vaarallisimpia esimerkkejä ovat Talvivaara ja Fennovoima – vaan panostaisin uuden ja erityisesti vihreän ja virtuaalisen teknologian kehittämisen sekä sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen. Näillä luodaan työpaikkoja ja parannetaan maailmaa.
Uutta ajattelua perää myös professori Timo Aarrevaara Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimusalansa ovat korkeakouluhallinto, johtaminen ja organisaatiot.
Aarrevaaran listalla ykköstavoitteeksi kohoaa laaja osallistuminen julkisten palvelujen päätöksentekoa ja johtamista tukevan tietopohjan muodostamiseksi. Professorin mukaan sitoutumisen rakentumisella edistetään prosesseja, joiden avulla tuotetaan uusia tapoja liittää sidosryhmiä ja kansalaisia suunnitteluun ja toimeenpanoon.
– Oleellista on ratkaista se, miten tiedon tuottamiseksi käytössä olevia tietoja, taitoja ja resursseja voidaan ottaa osaksi päätöksentekoa. Esimerkiksi avoimen datan hyödyntäminen on kunnissa vielä vähän käytetty resurssi. Kansalaisten osallistumisen mahdollistaminen on osa palveluprosessia.
Toiseksi hän nostaa dialogiin perustuvan toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistamisen julkisten palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa.
– Kollektiivisen tiedon avulla kuntalaiset voivat toimia palveluille välttämättöminä tiedontuottajina. Välineinä ovat muodollista demokratiaa täydentävät yhteistyön tilat ja osallistumisen kanavat.
Kolmantena tavoitteena on lainsäädännön muutosten ja yhdessä tuottamisen kulttuurin mahdollistama yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien rajat ylittävä yhteistyö.
Hallintotieteen professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta kirjoittaa napakan kolmen kohdan listauksen.
Ykköseksi kohoaa työllisyyden mahdollistaminen, tukeminen ja siihen kannustaminen.
Syväjärven mukaan tarvitaan työmahdollisuuksia, kannustavuutta työhön, työurien pituutta ja työvoiman saatavuutta sekä työperäistä maahanmuuttoa.
Toiseksi hän nostaa julkisen talouden ja palveluiden kehittämisen. Hänen mukaansa uudistuksia ja muutoksia tulee tehdä palvelut edellä.
Kolmantena Syväjärven listalta löytyy panostaminen tulevaisuuteen yrittämistä, tutkimusta ja innovointia tukevilla tavoilla.
Hän korostaa, että Suomi on tieto- ja osaamisintensiivinen hyvinvointivaltio pohjoisesta etelään sekä lännestä itään.
– Panostamalla moniin kasvutekijöihin, kuten esimerkiksi korkeakouluihin ja niiden työnjakoon, voidaan saada nostetta aikaiseksi ja luoda perustaa koko kansakunnan menestykselle. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa ja politiikkaa.
Kommentit