Sitten kävi, kuten usein käy – Paulina Chaves Rodriguez perusti perheen. Silloin hän aloitti myös suomen kielen opinnot aikuisopiskelijana, ja hämmästyi kurssien vaihtelevasta tasosta.
Nyt tekeillä olevassa väitöskirjassaan Chavez Rodriguez pohtii kielenopetuksen merkitystä maahanmuuttajien identiteetin rakentumiselle. Tavoite on myös auttaa kuntia kehittämään kotoutumiskoulutuksen suomen kielen kursseja.
Paulina Chavez Rodriguez muistelee omia kokemuksiaan työvoimapoliittisista kielikoulutuksista lähinnä hämmentyneenä.
– Jotkut niistä tuntuivat päiväkodeilta aikuisille. Kurssit olivat sekavia eivätkä motivoineet oppimaan. Kielikurssien kirjava taso johtuu myös siitä, että niitä järjestävät hyvin erilaiset toimijat kansalaisopistosta yksityisiin yrityksiin.
Aikuiset opiskelevat kielen yksin
Paulina Chavez Rodriguez on taustaltaan espanjan ja englannin kielten opettaja. Suomen kielen kursseilla istuessaan häntä alkoi kiinnostaa kielen ja identiteetin suhde. Hänen mielestään juuri suomen kielen oppiminen on ydinkysymys kotoutumisessa.
– Maahanmuuttajalapset oppivat koulussa kielen automaattisesti, siihen on olemassa järjestelmä. Aikuiset sen sijaan opiskelevat kielen käytännössä itse tai eivät ollenkaan.
Chavez Rodriguezin tutkimuksen perusajatus onkin, että usein aikuisten maahanmuuttajien integraatiosta puhuttaessa fokus on akateemisissa saavutuksissa tai määrällisesti mitattavissa asioissa kuten kansalaisuuden saamisessa, työllistymisessä tai opiskelupaikan löytämisessä.
Rodriguezia kuitenkin kiinnostaa enemmän kielen oppimisen merkitys siinä, miten ihminen kehittyy, muuttuu ja kasvaa ja miten kieli vaikuttaa itseymmärrykseen ja identiteettiin. Rodriguezin työ pohtii sitä, miten aikuiset maahanmuuttajat kielenoppimisen myötä asettuvat yhteiskuntaan ja miten heidän itsearvostuksensa kehittyy.
Kieli on valtaa
Tutkimusdata tulee pohjautumaan aikuisten maahanmuuttajien haastatteluihin Turussa. Arviolta viisitoista haastateltavaa löytyvät Kotouttamisen osaamiskeskuksen kautta.
Lisäksi Paulina Chavez Rodriguez kerää dataa tarkastelemalla oppitunteja ja pyytämällä osanottajia pitämään päiväkirjaa. Ajatus on saada ymmärrys aikuisten maahanmuuttajien kokemuksista kielikursseilla.
Tutkimuksen pohjana on koulutuksen sosiokulttuurinen teoria, jonka mukaan oppiminen tapahtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tutkimus tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten aikuiset maahanmuuttajat oppivat ja miten kursseja voisi kehittää.
Kielessä on kysymys myös vallasta. Kieli on portti kulttuuriin. Kielen käyttäjät määrittelevät, kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu ja kenen ei.
– Haluaisin avata vuoropuhelun maahanmuutosta. Ihmiset tulevat Suomeen eri syistä, ja toivoisin keskustelulle uudenlaista kehystä, jossa huomioidaan myös maahanmuuttajien omat näkemykset ja ihmisten hyvin erilaiset tarpeet.
Kommentit