Suomessa toimii 29 alueellista uusyrityskeskusta, jotka neuvovat, sparraavat ja opastavat yrittäjäksi aikovia. Viime vuonna keskusten kautta perustettiin 7771 uutta yritystä.
Asiakkaat antoivat palveluille arvosanaksi 7,8 asteikolla 1-10. Asiakkaista 40 prosenttia pitää saamaansa apua erittäin merkityksellisenä ja 14 prosenttia sanoo, ettei olisi saanut perustettua yritystä ilman uusyrityskeskuksen apua. Vain 4 prosenttia arvioi avun täysin merkityksettömäksi. Luvut ovat peräisin aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatimasta vaikuttavuusselvityksestä.
Muutokset pieniä
Vuoden alussa tehtävässään aloittanut uusyrityskeskusten kattojärjestön toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo olevansa vaikuttavuustutkimuksen lukuihin melko tyytyväinen.
– Meidän kautta perustetuista yrityksistä 80 prosenttia jatkaa toimintaansa viiden vuoden kuluttua. Se kertoo kestävyydestä. Neuvoja kysyy oikeita kysymyksiä ja kartoittaa asioita liikeidean ympärillä. Se on yrityksen koeponnistus, joka auttaa kestävän tien alkuun, Kallama kuvaa.
Vaikuttavuustutkimuksen valossa keskusten tulokset ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Uusien yritysten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3,8 prosenttia ja asiakaskäynnit 2,3 prosenttia.
– Vaihtelut ovat melko pieniä. Vuonna 2015 perustettiin hieman alle 7000 yritystä, nyt lähes 8000. Toiminta on melko tasaista ja kertoo minusta siitä, että ihmiset haluavat yrittäjiksi, Kallama sanoo.
Uusia asiakkaita on viime vuosina ollut noin 15 500. Neuvonnassa käyneistä lähes puolet perustaa yrityksen.
– Perustamatta jättäminen on hyvä ratkaisu, jos huomataan, että liikeidea ei kannata. Idea voi myös jäädä hautumaan, ja yritys perustetaan myöhemmin.
Resurssien tarve kasvaa
Toimitusjohtajan pöydällä muotoutuvat nyt tavoitteet, jotka ovat tulevan hallituskauden mittaisia. Linja on sama kuin tähän saakka.
– Meidän toiminnallamme on positiivinen vaikutus yritysten ikään ja kestävyyteen, Kallama painottaa.
Toimitusjohtajan tavoitteena on, että myös uusyrityskeskuksille saataisiin samaa vakautta ja lisää resursseja. Tehtävälistalla on verkkopalveluiden selkeyttäminen, sillä yrittäjille suunnattujen palveluiden kenttä ei ole aloittelijalle helppo navigoitava. Myös maahanmuuttajayrittäjille tarvitaan lisää palveluita.
– Niin suomi.fi yrityksille kuin Team Finland -verkosto ovat olleet kritiikin kohteina. Palautteen perusteella kentällä toivotaan koottuja palveluita. Tarvitaankin yhteinen alusta ohjaamaan palveluihin, Kallama suunnittelee.
Uusyrityskeskusten rahoitus tulee sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
– Toivon että kaikki, jotka harkitsevat yrittäjyyttä, löytäisivät meidän palvelumme. Siksi tarvitaan lisää toimijoita, niin kuntia kuin suuriakin yhtiöitä verkostomme toimintaan, jotta voisimme laajentaa palvelujamme ja tehdä yrittämisestä helppoa, Kallama toivoo.
Yksin kohti kasvua?
Vaikuttavuustutkimuksen luvuista aukeaa pienten ja yksinyrittäjien maailma. Suosituin yritysmuoto, 60,6 prosenttia, on yksityinen elinkeinon harjoittaja, ja 68 prosenttia yrityksistä aloittaa yhdellä tai 0,5 henkilötyövuodella. Viime vuonna uusyrityskeskusten kautta perustettujen yritysten työllistämisvaikutus oli 10 100 henkilötyövuotta, ja viidessä vuodessa sen lasketaan kaksinkertaistuvan.
Keskusten kautta ei siis lähdetä luomaan satoja tuhansia työpaikkoja vaan tekemään oman loppuelämän ratkaisuja.
– Jokainen yritys alkaa pienestä. Uuden yrityksen henkilötyövuosiluku on keskimäärin 1,3, mutta viiden vuoden kuluttua jo 2,6, Kallama sanoo.
Suurimmalla osalla perustetuista yrityksistä, 66 prosentilla, liikevaihto on kasvanut ensimmäiseen toimikauteen verrattuna. Yli 80 prosentilla liikevaihto on alle 100 000 euroa ja 67 prosenttia odottaa henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Kallama muistuttaa, että yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä on pieniä.
– Kun katsoo kokonaiskuvaa, luvuissamme ei ole mitään ihmeellistä. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, mutta ne syntyvät yksi kerrallaan. Arvokkainta yrittäjyyttä on, että työllistää itsensä. On kunnioitettava sitä, että yrittäjä haluaa tehdä yksin. Yrittäjät työskentelevät verkostoissa ostaen toisiltaan palveluita. Sekin luo työtä, Kallama muistuttaa.
– Kasvu ei ole lineaarista vaan siinä on hyppäyksiä. Tiedetään, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso askel. Voitaisiin tavoitella ja tukea sitä, että palkattaisiinkin heti 2-3 työntekijää, mutta silloin tarvitaan tukea myös liikevaihdon kasvuun. Enemmän pitäisikin minusta puhua edelleen siitä, miten luodaan yrityksille mahdollisuuksia menestyä. Sitä kautta kasvu tulee, Kallama jatkaa.
Yritysmuotoihin ja laskutuspalveluihin tarvitaan selkeyttä
Perustetuista yrityksistä 35,4 prosenttia on osakeyhtiöitä, 1,1 kommandiittiyhtiöitä ja 0,9 avoimia yhtiöitä. Kallama painottaa, että oleellista on valita toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen yhtiömuoto.
– Neuvonnassa katsotaan asiakkaan tilanne ja tavoite, ei suoraan lähdetä tavoittelemaan tiettyä yritysmuotoa. Osuuskuntakin on yksi tapa yrittää, ja sopii ajan henkeen.
Kallama haluaa herättää keskustelua myös monien eri yritysmuotojen tarpeellisuudesta.
– Haluamme nostaa keskusteluun, onko tarpeellista, että meillä on näin paljon yritysmuotoja. Avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä syntyy enää häviävän vähän. Onko niiden perustamiselle enää syitä?
Kun niin sanottu kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluiden käyttö lisääntyy, yrittäjyyden kentästä tulee entistä kirjavampi. Kallaman mukaan on hyvä, että erilaisia palveluita syntyy.
– En pidä laskutuspalveluita epäreiluna kilpailuna. Ne ovat hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä, mutta aloittajalle tarvitaan selkeys siitä, mitä y-tunnus merkitsee. OP-laskutuspalvelussa muodostuu y-tunnus, muissa palveluissa ei.
Myös yrittäjän määritelmä lainsäädännössä herättää hämmennystä.
– Yrittäjän määritelmä vaihtelee eri laeissa ja tulkinnat eri ELY-keskusten alueilla, joten lainsäädäntö tulkinta olisi hyvä käydä läpi, Kallama vaatii.
Tämä helpottaisi varmasti myös työttömien tilannetta, joiden status voi muuttua yrittäjäksi, ei neuvonnan vaan viranomaisen tulkinnan kautta.
Pientä huolta Kallama kantaa start-up -yrityksistä ja haluaisi ne paremmin neuvonnan piiriin.
– Start-upeissa on omat erityispiirteensä, mutta ne ovat myös yrityksiä, joissa kannattavuus ja muut perusideat on oltava kunnossa. Sinne suuntaan haluaisin viedä lisää tietoa.
Maailma valloitettavissa
Suurin osa, 86 prosenttia keskuksissa perustetuista yrityksistä toimii kotimaan markkinoilla. Alueellinen vaihtelu on melko selvää, pääkaupunkiseudulla 25 prosenttia suuntautuu vientiin, Imatran seudulla 18 prosenttia.
– Tässä on tärkeää huomata, että yrittäjien ajattelumalli muuttuu. Maailma on pienentynyt. Eräs yrittäjämme sanoi, ettei ymmärrä kotimaan ja ulkomaan markkinan eroa, sillä kaikki ovat paikasta riippumatta yrityksen asiakkaita, Kallama kertoo.
Jos aloittava yrittäjä suuntautuu selvästi kansainvälisille markkinoille, keskuksista ohjataan suoraan tarvittaviin palveluihin.
– Meidän tehtävämme on tunnistaa neuvontatarpeet, tehdä alkuvaiheen analyysi tavoitteista ja ohjata oikeisiin kansainvälistymispalveluihin, ei tehdä päällekkäistä työtä, Kallama sanoo.
Luvuista käy myös ilmi, että viisi prosenttia neuvontaan tulevista haluaa valloittaa maailman. Ja neuvojat tekevät parhaansa siinä auttamiseksi.
– Yrittäjyys ei sovi kaikille, mutta yhä useammat nuoret ja osaavat henkilöt arvostavat sitä kautta tulevaa vapautta. Olen vaikuttunut, miten suurella sydämelle ja sitoutuneesti neuvojamme tekevät työtään. Eläkkeelle jäävä neuvojamme sai viestin, jossa yrittäjä kiitti siitä, että neuvoja oli muuttanut hänen elämänsä.
Kommentit