Julkaisu tarkastelee tulevaisuuden kuntaa, jossa päättäjillä on viisautta nähdä avautumassa olevat mahdollisuudet sekä rohkeutta toimia uudella tavalla.

Kuntaliiton emerita tutkimusjohtaja Kaija Majoinen ja Tamora Oy:n luova johtaja Jaana Utti avaavat teemaa maantieteen, paikallisidentiteetin, resurssien, työllisyydenhoidon, nerokkaan kuntademokratian sekä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Kunnista nousevat lukuisat käytännön esimerkit tuovat elävyyttä.

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia!

Vaalikauden 2023–2027 aikana monet hyvinvointivaltion institutionaaliset rakenteet ovat valinkauhassa. Se on harvinainen hetki suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan satavuotisessa historiassa. Tässä teoksessa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari analysoi hallituskauden alkupuolella tehtyjen leikkausten ja uudistusten vaikutuksia suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Se kartoittaa muutosten taustat, arvioi muutoksia sosiaalisten riskien hallinnan ja vallanjaon näkökulmista sekä pohtii hyvinvointivaltion tulevaisuutta.

Tutkimus tarkastelee kuntien muuttuvaa demokratiaroolia ja tulevaisuuden näkymiä hyvinvointialueuudistuksen kontekstissa vanhusneuvostojen muuttuvan roolin kautta. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaiseksi vanhusneuvostojen rooli muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä sekä millä tavalla muuttuva rooli heijastelee laajemmin kuntien demokratiaroolin muutosta.

Merkittävimmät muutokset vanhusneuvostojen rooliin liittyvät edunvalvojuuteen suhteessa kuntaan ja hyvinvointialueeseen, vaikuttajana toimimiseen paikallis- ja aluetasolla sekä väylänä toimimiseen kuntalaisten ja hallinnon välillä. Nämä sisällölliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset vaikuttavat neuvostojen uudelleen muotoutuvaan asemaan.

Tutkimus nostaa esiin kolme kuntien demokratiaroolin kehityskulkua: edunvalvonnan laajentuminen, paikallisuuden ja monialaisuuden vahvistuminen sekä yhteisöllisyyden ja osallistumisen merkityksen kasvaminen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden demokratiatyön tueksi.

Vuosi 2023 oli eduskuntavaalivuosi, ja sen uutisvirtaa hallitsivat myös vuoden 2024 presidentinvaalien kampanjat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui, ja Suomessa ryhdyttiin kohentamaan julkisen talouden tilaa. Valtion lisäksi erityisesti hyvinvointialueet julkistivat sopeutus- ja säästösuunnitelmiaan. Tekoälyn mahdollisuudet nousivat
yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön.

Raportissa on seitsemän pääteemaa: kansalaisten arviot sote-uudistuksesta, suomalaisten suhde teknologian
ja tekoälyn kehitykseen, mielipiteet viestintäilmapiiristä ja sen muutoksista, suhtautuminen maahanmuuttoon, arviot yhteiskunnallisista uhkatekijöistä, presidentin asema ja arvostus sekä yleiset yhteiskuntapoliittiset arviot ja näkemykset.

Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2023 on Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 32. kyselytutkimukseen perustuva vuosiraportti. Tutkimus kokoaa keskeisiä havaintoja KAKSin vuoden 2023 gallupeista, ja sen on toteuttanut Verian Oy (ent. Kantar)

Millaisia ovat koulujen ja päiväkotien opettajien näkemykset opetus-oppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä? Kuinka ottaa huomioon heidän näkemyksiään tilasuunnittelussa? Tämä tutkimus vastaa näihin kysymyksiin tiedoilla, jotka saatiin varhaiskasvatuksen opettajille, luokanopettajille ja aineenopettajille suunnatusta kyselystä.

Opettajien vastauksissa korostui monipuolisten opetus- ja oppimismenetelmien, työkalujen, materiaalien ja tilojen tärkeys. He toivoivat mahdollisuuksia ja tiloja sekä yhteistyöhön että yksintyöskentelyyn. Opettajat pitivät tärkeänä myös oppilaiden keskittymistä edistäviä meluttomia ympäristöjä sekä tilojen helppoa mukautuvuutta esimerkiksi käyttämällä siirrettäviä väliseiniä ja helposti liikuteltavia huonekaluja.

Tutkimuksen perusteella opettajat arvostavat tilasuunnittelussa monipuolisia oppimisympäristöjä, joissa yhteisöllisyyttä tasapainotetaan yksilöllisyydellä, mukavuutta terveydellisten seikkojen huomioimisella ja uudenaikaisuutta perinteisillä elementeillä. Kaiken keskiössä tulisi olla joustavuus ja toimivuus.

Tutkimuksessa tarkastellaan syrjäseutunuorten mahdollisuuksia ylläpitää liikunnallista elämäntapaa ja osallistua mielekkääseen liikkumiseen vertaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin maalaistaajamissa, syrjäkylien ympäröimissä kirkonkylissä sekä kuntaliitoskaupunkien reunakylissä. Tutkimuspaikkoja leimaavat pitkät välimatkat sekä julkisen liikenteen, ohjaajien ja harrastustilojen puute.

Maaseutumaisesta ympäristöstä kumpuavat myös monet liikuntaharrastusmahdollisuudet. Tilallinen avaruus, rauhassa tekemisen mahdollisuus sekä ihmisten ja paikkojen tuttuus tulevat tutkimuksessa esiin myönteisinä tutkimuspaikkojen luonnehdintoina. Erityisen vahvaksi tutkimuksessa nousi nuorisotyön osuus
nuorten liikunnallisen toimijuuden ja spontaanin liikkumisen innoittajana.

Tutkimustuloksissa korostuu perheen osuus liikuntaharrastusten takaajana. Syrjäseudut vahvistavat nuorten perheriippuvuutta,
koska niillä välimatkat ovat hyvin pitkiä. Nuoria lähellä olevien aikuisten osuus liikunnallisuutta tukevina henkilöinä vahvistuu edelleen, kun harrastamisessa on kyse kilpaurheilijuudesta.