Kunta, käyttäjä, markkinavoima. Kunnallisen monopolin ohjaus ja johtaminen

Valtiotieteen maisteri Jukka Jääskeläisen tutkimuksessa on selvitetty kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtoisia ohjausmalleja. Kunta, käyttäjä, markkinavoima -julkaisussa haetaan esimerkkitapausten pohjalta vastausta mm. kysymyksiin, kannattaako kunnallisia palveluita yksityistää, yhtiöittää, kilpailuttaa tai siirtää kokonaan markkinavoimien ohjattaviksi, onko yksityistäminen realistinen vaihtoehto tai voidaanko julkisia palveluita siirtää käyttäjien omille organisaatioille. Suurin osa kuntien palveluista – esimerkiksi koulut, terveydenhuolto, tiet, kadut sekä…

Kirjoittanut: Jukka Jääskeläinen

Julkaisu:

Aineiston keruuaika: 2010

Tiivistelmä

Gallupin teemat

Valtiotieteen maisteri Jukka Jääskeläisen tutkimuksessa on selvitetty kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtoisia ohjausmalleja. Kunta, käyttäjä, markkinavoima -julkaisussa haetaan esimerkkitapausten pohjalta vastausta mm. kysymyksiin, kannattaako kunnallisia palveluita yksityistää, yhtiöittää, kilpailuttaa tai siirtää kokonaan markkinavoimien ohjattaviksi, onko yksityistäminen realistinen vaihtoehto tai voidaanko julkisia palveluita siirtää käyttäjien omille organisaatioille. Suurin osa kuntien palveluista – esimerkiksi koulut, terveydenhuolto, tiet, kadut sekä vesi- ja viemäriverkostot – ovat luonteeltaan ns. kunnallisia monopoleja. Niiden altistaminen kilpailu-uhalle tai todelliselle markkinakilpailulle, julkisuuden ja tiedottamisvelvollisuuksien lisääminen sekä asiakaspalautteen korostaminen ovat tutkimuksen mukaan keskeisimmät keinot tehostaa palvelutuotantoa. Kunnan olisi tutkimuksen mukaan järkevää keskittyä koordinoimaan palvelutuotannon ydintä, jolloin nykyisistä organisaatioista saattaisi jäädä jäljelle vain hallinnoiva ja palveluita tilaava organisaatio. Palvelut tai ainakin useat tuotantoa tukevat sivutoiminnot voisivat olla yksityisten, keskenään kilpailevien yksiköiden alihankintana tuottamia. Kunnan saattaa olla järkevää ylläpitää myös omaa palvelutuotantoa, elleivät palvelujen tuotantomarkkinat toimi. Tutkimuksen mukaan markkinavoimia voidaan käyttää useilla tavoin organisaation ohjausvälineenä. Näin markkinavoimia voidaan käyttää myös demokraattisen kontrollin apuna. Julkisen tilaajayksikön on kuitenkin pidettävä huolta markkinoiden toimivuudesta ja luotava tehokkaat ja toimivat valvontajärjestelmät. Palveluiden tuottajia ei saa päästää päättämään itse omasta valvonnastaan

Tutustu myös näihin julkaisuihin

Tutustu myös näihin gallupeihin

  • Kunnat kulttuuritoiminnan järjestäjänä ja mahdollistajana kiristyvässä taloustilanteessa

    Tämä julkaisu käsittelee kuntien kulttuuritoimintaa monesta näkökulmasta. Mukana ovat lähes kaikki tehtävät, joista säädetään vuonna 2019 voimaan tulleessa laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Lain toimeenpano aloitettiin varsin suotuisissa merkeissä. Jo noin vuoden kuluttua lain voimaantulosta toimintaympäristö muuttui radikaalisti, kun Covid-19-pandemia sulki käytännössä koko maan, myös kulttuuripalvelut. Monet kunnat olivat ketteriä kehittämään uutta ja pystyivät siirtämään kulttuuritoiminnan…

    Kirjoittanut: Taina Laitinen ja muut kirjoittajat

    Julkaisu:

  • TUPLAVAALIEN TULIKOE –tutkimus vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleista

    Vuoden 2025 keväällä pidettiin ensimmäiset samanaikaiset alue- ja kuntavaalit, joissa oli paljon uutta niin äänestäjille, puolueille kuin ehdokkaille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuplavaalien ehdokasasettelua, äänestysaktiivisuutta ja vaalitulosta suhteessa aikaisempiin vaaleihin sekä asetelman vaikutuksia äänestäjäkuntaan. Lisäksi analysoidaan äänestyspäätösten ja puoluevalinnan taustatekijöitä sekä alueellisen eriytymisen ilmentymiä. Tutkimuksessa on käytetty äänioikeutetuille suunnatun kyselytutkimuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Vertailua tehdään myös…

    Kirjoittanut: Jussi Westinen, Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen & Åsa von Schoultz

    Julkaisu:

  • 2026/I

    Asukkaiden näkemyksiä olojen ja palveluiden kehityksestä kotikunnassa lähivuosina, mielipiteet korruption yleisyydestä Suomessa ja asuinkunnassa, mielipiteet lahjuksen antamisesta ja ottamisesta, näkemykset vaikutusvallan jakautumisesta taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevissa asioissa, tyytyväisyys eri tahojen valtaan kotikunnassa. Tutkimusaineisto on kerätty 29.11.–3.12.2025 Gallup Kanavalla.

    Julkaisu:

  • KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN YHDYSPINNAT – palveluita yhteistyössä kansalaisten parhaaksi

    Miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on rakentunut hyvinvointialueuudistuksen jälkeen? Tämä teos antaa jäsennetyn ja tutkimusperustaisen kokonaiskuvan siitä. Teoksen kymmenessä artikkeleissa tarkastellaan yhdyspintoja palvelujen järjestämisen, johtamisen ja arjen moniammatillisen työn näkökulmista. Keskiössä ovat vastuiden ja roolien selkeyttäminen, palveluintegraation haasteet sekä yhteistyön keskeiset edellytykset, kuten toimijoiden välinen luottamus ja toimiva tiedonkulku. Kirjoittajat tarjoavat analyyttistä jäsennystä ja käytännön…

    Kirjoittanut: Harri Jalonen, Miia Laasanen, Aino Rantamäki, Jaanet Salminen (toim.)

    Julkaisu:

  • Tarkastuksen paikka – julkishallinnon tilintarkastus tienhaarassa

    Nykymuotoinen julkishallinnon tilintarkastusjärjestelmä syntyi 30 vuotta sitten. Lainsäädännöllä siirtyminen auktorisoitujen tilintarkastajien (JHT) järjestelmään on onnistunut varsin hyvin. Sen sijaan julkishallinnon tilintarkastusmarkkinoiden kehittämisessä ollaan jääty puolitiehen. Markkinat eivät ole muodostuneet tilintarkastusyhteisöille riittävän houkutteleviksi. JHT-tilintarkastajien määrä vähenee. Ammattina JHT-tilintarkastus ei kiinnosta riittävästi, jotta uusia tarkastajia tulisi alalle ja jatkuvuus olisi turvattu. Samanaikaisesti tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistuva sääntely…

    Kirjoittanut: Aatos Hallipelto – Juha Huuskonen

    Julkaisu:

  • KANSALAISOSALLISUUDEN LUPAUS? KOHTI OSALLISTAVAN HYVINVOINTIVALTION PARADIGMAA

    Tämä teos tarkastelee suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta osallisuuden näkökulmasta ja kysyy, miten kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä, palveluihin ja yhteiskuntaan. Teoksessa hahmotetaan osallistavan hyvinvointivaltion paradigmaa, sen lupauksia ja jännitteitä sekä niitä rakenteita, jotka mahdollistavat tai estävät osallisuuden toteutumisen. Tutkimuskirjallisuuteen ja ajankohtaisiin politiikkalinjauksiin tukeutuen teos analysoi demokratian, sosiaalipalvelujen ja työkykypolitiikan rajapintoja ja esittää tulevaisuuden skenaarioita osallisuuden…

    Kirjoittanut: Juha Hämäläinen, Jari Lindh, Jari Kainulainen

    Julkaisu:

  • 2025/2

    Suhtautuminen asumiseen ja muuttoalttius; kansalaisten näkemykset työllistymisen esteistä; meilipiteet aluetasojen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tutkimusaineisto on kerätty 19.9.–24.9.2025 Gallup Kanavalla.

    Julkaisu:

  • Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024

    Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024 Vuoden 2024 valtakunnallista yhteiskunnallista keskustelua hallitsivat Petteri Orpon hallituksen pyrkimykset kohentaa valtiontalouden tilaa ja tähän liittyvät säästö- ja leikkaustoimet. Myös hyvinvointialueet julkistivat sopeutus- ja säästösuunnitelmiaan. Vuoden loppupuoliskolla alkoi kampanjointi seuraavan kevään kunta- ja aluevaaleihin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui. Raportissa on neljä pääteemaa: kunta-asenteet, suhtautuminen maan talouden sopeutustoimiin, tulevat kunta-…

    Julkaisu:

  • KESÄT AVAUTUIVAT KESKUSTELUILLE SuomiAreena ja muut suomalaiset keskustelutapahtumat

    Jyväskylän Kesä ja Vaasan Kesä aloittivat yhteiskunnallisten keskustelujen järjestämisen 1960-luvun lopulla. Kului kolme vuosikymmentä, ja sitten vuonna 2006 Pori Jazzin kylkeen syntyi SuomiAreena. SuomiAreena inspiroi ihmisiä ja myötävaikutti siihen, että Suomeen luotiin parikymmentä keskustelutapahtumaa. Valtaosin kesäisin järjestettävien keskustelujen aiheina ovat olleet muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oman paikkakunnan ja alueen tulevaisuus, Eurooppa, urheilu ja ympäristö.…

    Kirjoittanut: Esa Nieminen

    Julkaisu:

  • Kuntien valtionapujärjestelmä fiskaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

    Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän siten, että ne vastaavat kuntien uutta roolia sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeen. Hallitus pyrkii varmistamaan kaikkien kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut ottaen huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja alueiden erilainen demografinen kehitys. Samalla uudistus pyrkii vahvistamaan kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Edellä mainitut…

    Kirjoittanut: Lasse Oulasvirta

    Julkaisu: