Miten pääkaupunkikeskeinen Suomi syntyi ja kehittyi? Millainen on maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuus? Millaisia ovat alueiden väliset tulonsiirrot? Ovatko ne oikeudenmukaisia?
”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen” -julkaisun kirjoittajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä.
KESÄT AVAUTUIVAT KESKUSTELUILLE SuomiAreena ja muut suomalaiset keskustelutapahtumat
02.09.2025 / Esa NieminenKuntien valtionapujärjestelmä fiskaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
21.08.2025 / Lasse OulasvirtaPikkukaupunkien laadulliset kasvu-urat
07.08.2025 / Annuska Rantanen, Jaana Vanhatalo ja Ari HynynenYhdenvertainen oppimisen tuki lukiossa | Likvärdigt stöd för lärande i gymnasiet
04.06.2025 / Kaisa Pihlainen, Emmi Kujala, Camilla Svens-Liavåg, Inka Tu...Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa
26.03.2025 / Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi LemponenEtäopetus perusopetuksen järjestämisessä
12.03.2025 / Pauliina Hongisto, Mira Kalalahti ja Janne VarjoElämänvoiman kunta - Viisautta nähdä ja rohkeutta toimia
22.01.2025 / Kaija Majoinen ja Jaana UttiPuolueiden ja ehdokkaiden kampanjarahoitus vuoden 2022 aluevaaleissa
13.01.2025 / Tomi VenhoHARVINAINEN HETKI - Hyvinvointivaltio valinkauhassa
11.11.2024 / Juho Saari
Uudelle eduskunnalle heti tehtäväksi: Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen. Harva kunnille, joita on 57 kpl kehitetään aivan uusi mittaamis-tapa, jolla syrjäisyyttä, pitkiä välimatkoja ja saavutetta-vuutta mitataan.
On päivän selvää, että Valtionosuusjärjestelmän syrjäi-syystekijä on uudistettava ja se valmis-teltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakes-kuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toiminta-malleja palvelujen tuottamiseen esim. ict-teknologialla.
Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut.
Tehtiinhän oma Metro-poliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Miksi ei Harva-kunnille? Mikä mättää? Pakkoliitoksilla tai isäntäkunta-meiningillä pelottelua ei kaivata, yhteisen tahdon ja yhteisten etujen rakentamista kyllä.
Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.
Tuo terveiden ja koulutettujen nuorten mukana pääkaupunkiseudulle takaisin siirtyvä raha on paljon suurempi, kuin 100.000 €, vähintään kaksinkertainen, kun otetaan huomioon myös kaikki nuoren normaaliin elämiseen ja kasvamiseen liittyvät perheen menot (joku voisi laskeakin tämän). Jokaisen ylioppilaan ja muidenkin nuorten mukana meiltäkin on lähtenyt etelään tällaisia ”kasvattajaseuran” tukipakettaja tuhansia yli 55 lukiovuoden aikana.