Julkaisut

Mistä kunnat hankkivat uudistumisessa tarvitsemansa tiedon ja keiden kanssa ne tekevät yhteistyötä? Mikä estää kuntien uudistumista? Mihin kuntien uudistustyö kohdistuu? Onko kunnilla niiden uudistumista tukevaa innovaatiojärjestelmää? Kuntarakenteesta, kuntien ylisuuresta tehtävätaakasta ja paikallisen demokratian tulevaisuudesta on keskusteltu Suomessa paljon. Vähemmän on kuitenkin keskusteltu siitä, millaisia kykyjä kunnilla on uudistua ennen ongelmien ilmenemistä. Jospa kuntien suurin ongelma…

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan palkitsemiseen panostamisella voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden saatavuudessa ja kannustamisessa. Usein nämä myönteiset vaikutukset jäävät kuitenkin liian vähäisiksi. Onnistumisen salaisuudeksi paljastuu rohkea palkitsemisen kehittäminen oman organisaation tavoitteiden mukaisesti, esimiesten vahva palkitsemisosaaminen ja aineettomien palkitsemistapojen hyödyntäminen. Raportti on tarkoitettu palkitsemisasioista päättäville ja niiden kehittämisestä kiinnostuneille kuntatoimijoille. Raporttiin on koottu tutkimustietoa ja kokemuksia…

Vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut poikkeuksellista myös kansainvälisesti. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on lisääntynyt. Köyhyys kuntatyön haasteena -hankkeessa köyhyyttä ja asiointia palvelujärjestelmässä lähestyttiin kuntalaisten kokemuksena. Tutkimusta varten haastateltiin yksinhuoltajanaisia, yksin eläviä miehiä ja vanhuksia sekä sosiaalialan ja -työn ammattilaisia.…

Työryhmä kannustaa kuntia paikkaamaan verotulojen menetyksiä kiinteistöverotusta kiristämällä. Tavoitteena on kiinteistöveron tuoton kasvattaminen 50 prosentilla eli noin 600 miljoonalla eurolla. Ryhmän mielestä valtion tulisi kompensoida yhteisöveron kuntaosuuden poiston kunnille aiheuttamat verotulomenetykset valtionosuuksia lisäämällä. Tämä lisäisi kuntien tulojen riippuvuutta valtion päätöksistä. Koska työryhmän ehdotusten kunnallistaloudelliset vaikutukset poikkeavat huomattavasti eri kunnissa, olisi pohdittava mallia, jolla verotulojen menetykset…

Kunnat ovat tehneet vesiyhteistyötä viitisenkymmentä vuotta. Yleisintä on sopimuspohjainen yhteistyö, jossa kunta myy vettä naapurille tai ottaa sieltä jätevesiä puhdistettavaksi. Tiiviimpää yhteistyötä varten kunnat ovat perustaneet yhteisiä vesihuoltoyhtymiä ja -yhtiöitä. Kokemukset yhteisistä vesiorganisaatioista osoittavat muun muassa sen, että ne ovat pystyneet budjetoimaan myös saneeraukseenm tarvittavia varoja. Useimmilla kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla ei ole riittänyt rahaa saneeraukseen, kun…

Niin sanottu kolmas sektori on esillä politiikan puheessa aikaisempaa enemmän. Sitä toivotaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppaniksi palvelutuotantoon. Mutta mitkä ovat kolmannen sektorin ja järjestöjen mahdollisuudet vastata kunnallisen palvelutuotannon haasteisiin? Kolmas sektori ja julkinen valta -tutkimus tarkastelee aihetta monesta eri näkökulmasta. Suurennuslasin alla ovat muun muassa järjestöjen palvelutuotanto, vapaaehtoistyön tulevaisuus, maaseutukuntien tulevaisuus sekä alan vaikea…

Raha-automaattiavustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustuksia saavien järjestöjen toiminnan merkitys tukea tarvitsevan ihmisen auttamisessa on lisääntynyt suuresti 10 viime vuoden aikana. Perinteisen järjestötoiminnan harjoittamisen lisäksi järjestöt organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja tuottavat ammatillisia palveluita. Raha-automaattiyhdistys kansalaispalvelujen rahoittajana –tutkimuksessa analysoidaan RAY:n asemaa ja tehtäviä sekä avustustoimintaa uuden lainsäädännön valossa. Tutkimuksessa nousevat esille kuntien…

Suomessa kiinteistöveroilla on ollut kunnille melko vähäinen merkitys. Kuitenkin monessa muussa maassa ne ovat paikallishallinnolle huomattava tulolähde. Meillä onkin virinnyt, mm. selvitysmies Pekkarisen työn myötä, keskustelu kiinteistöverojen merkityksen lisäämisestä. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Max Arhippainen ja Perttu Pyykkönen tarkastelevat Kiinteistövero kunnallistaloudessa -tutkimuksessa yleisesti ja yksityiskohtaisesti kiinteistöverojen merkitystä kuntatalouteen. Kuntien tulopohjan vahvistamiseen kiinteistöveroja korottamalla tai kiinteistöveropohjaa…

Terveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaaliset palvelut muodostavat kansantaloudellisesti hyvin merkittävän toimialan. Väestön ikääntymisen ja uusien hoitomenetelmien johdosta terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät jatkuvasti. Samanaikaisesti kun kuntien rahoitusvaikeudet luovat paineita kustannusten hillitsemiseen, kansalaiset vaativat entistä parempaa hoitoa ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Myös vuonna 2005 voimaan tuleva hoitotakuu tuo lisää paineita terveydenhuollon toiminnan tehostamiseksi. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan…