
Julkaisut
Säätiöllä on kolme julkaisusarjaa, joista osa on kuntien toimintaa tukevia tutkimuksia ja osa kirjoittajiensa kannanottoja tärkeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Julkaisusarjojen teokset ovat saatavilla avoimesti ja maksutta säätiön kotisivuilta. Lähitulevaisuudessa teoksia voi ostaa painettuna verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja KAKSin julkaisuista ja julkaisuprosesseista: sami.borg@kaks.fi
Tietoa julkaisusarjoista
Säätiön julkaisusarjat poikkeavat toisistaan. Tutustu julkaisusarjojen yleiskuvauksiin.
Gallup-aineistot
KAKS on teettänyt yhteiskunnallisia mielipidemittauksia jo 1990-luvulta alkaen. Erillinen gallupsivusto kokoaa säätiön teettämien kansalaiskyselyjen aineistoja 2010-luvulta nykypäivään.
-
Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa
Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Miten alueelliset erot perusoikeuksien toteutumisessa ilmenevät, ja mistä ne johtuvat? Miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää? Tässä tutkimuksessa on oikeudellisten tarkastelujen, tilastollisten analyysien ja haastattelujen keinoin selvitetty perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista ja erityisesti harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa. Kirjassa on tärkeää tietoa kuntien asukkaille ja näiden…
Julkaisu:
-
Kuntademokratia kaksilla raiteilla
Onko kaupunkien ja kuntien päätöksenteko etääntynyt arjesta? Mitä tai keitä paikallisten asukasliikkeiden aktiivit edustavat tai ajattelevat edustavansa? Tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat YTT Tiina Rättilä ja YTT Jarmo Rinne väittävät, että edustaminen kuntademokratiassa ei enää ole poliitikoiden yksinoikeus. Asukasliikkeistä on noussut varteenotettava vaihtoehto, eikä asukastoimintaa enää voida nähdä toisarvoisena puuhasteluna. Tutkimus pohjautuu eri puolilla Suomea…
Julkaisu:
-
Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta
Sijoitusvarallisuus tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa erilaisia hankkeita ja ajoittaa niitä järkevästi. Sijoitusten hallinta on tärkeätä myös kunnille. Kuntien sijoitusvarallisuuden määrästä tai sen hallinnoinnista ei ole juurikaan tutkimustietoa. Tässä julkaisussa tarkastellaan kuntien sijoitusvarallisuuden määrää ja organisointia, kassavarojen sijoittamista sekä sijoituspäätösten tekemistä. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 116 kuntaa, jotka edustavat kattavasti kaiken kokoisia kuntia eri puolilla Suomea. Lisäksi kuntien…
Julkaisu:
-
Rahastaa, ei rahasta, rahastaa
Kirjassa kartoitetaan suomalaisen vaalirahoituksen perusteita. Se selvittää sekä kampanjarahoituksen lähteitä että vaalikustannusten muotoja. Kirjassa arvioidaan niin perinteisiä käytäntöjä kuin uudempia toimintatapoja. Näkökulma tiivistyy vaalirahoituksen avoimuuteen. Missä määrin rahoitusjärjestelyt saadaan esille, ja kuinka paljon jää edelleen näkymättömiin? Tutkija Tomi Venho tarjoaa asiaan ulkopuolisen näkökulman, joka poikkeaa puolueiden ja viranomaisten tavasta käsitellä asiaa. Kirja on kirjoitettu siten,…
Julkaisu:
-
Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla
Lapsiperheiden palvelujen hajanaisuudesta on kannettu huolta vuosikymmeniä. Vaikka lapsi- ja perhelähtöisyyttä on pidetty tärkeänä, hajanaisuus on vain lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa on parikymmentä kuntakuvausta lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluinnovaatiot ovat keskittyneet kuntien omiin erityisoloihin. Kunnat eivät ole markkinoineet niitä muille kunnille. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien hankekehittäminen on edistänyt vain hitaasti lapsiperheiden palvelujen laajempaa ja valtakunnallista…
Julkaisu:
-
Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia?
Vaikka kunnissa on runsaasti työhyvinvointiongelmia, niiden korjaamiseen käytetään vähän resursseja. Tutkijat herättelevät kuntien lähiesimiehiä omiin aktiivisiin toimiin. Mutta onko kuntaesimiehestä työhyvinvoinnin kehittäjäksi? Millaista tukea ja välineitä hän tarvitsee tässä tehtävässä? Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millainen väline auttaa esimiestä kehittämään työhyvinvointia kustannustehokkaasti, voimavaroja hyödyntäen ja kaikki ihmiset mukaan ottaen. Koekenttänä oli Espoon kaupunki.
Julkaisu:
-
Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040
Tässä tutkimuksessa esitetään kunnittainen arvio vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeesta vuoteen 2040. Ennusteen mukaan pitkäaikaishoivan tarve kasvaa Suomessa noin 1,4-kertaiseksi. Kehitys vaihtelee kuntien kesken, ja kuntien väliset erot ikärakenteessa kärjistyvät. Tutkimuksessa kehitetyn laskentakehikon avulla voidaan myös arvioida, miten pitkäaikaishoidon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta alueellisille yhteenliittymille vaikuttaa laitospaikkatarpeeseen. Tätä havainnollistetaan laskelmilla, jotka kuvaavat laitospaikkatarvetta suhteessa työikäisen väestön määrään eri…
Julkaisu:
-
Miten sote-uudistus toteutetaan?
Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin kasvu on ollut muuta julkista sektoria sekä BKT:n kasvua nopeampaa. Miten sote-sektori voi osallistua kestävyysvajeen umpeen kuromiseen? Mikä on mahdollinen säästöpotentiaali? Miten laatua voitaisiin kohottaa samalla säästäen kustannuksissa? Miten suunnittelua ja talouden hallintaa tulisi sote-sektorilla parantaa? On etsittävä muun muassa keinoja, joilla ikääntyvän väestön määrän kasvusta aiheutuvaan kysynnän kasvuun voidaan vastata pienemmillä…
Julkaisu:
-
Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta?
Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan tarjoaa mahdollisuuden panostaa sosiaalityössä vaikuttaviin työkäytäntöihin ja menetelmiin. Julkaisussa tarkastellaan alle 30-vuotiaiden nuorten parissa tehtävän sosiaalityön vaikuttavuutta, esitellään vaikuttavan sosiaalityön työtapa Tuusulan sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä ja kuvataan vaikuttavuustiedon perusteella Seinäjoen sosiaalitoimiston Mediapaja-kokeilua. Sosiaalityöllä on keinoja vähentää huono-osaisuutta, jos nuoret asiakkaat otetaan aktiivisina kansalaisina mukaan suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. Uudenlaisten työmuotojen on pohjauduttava nuorten…
Julkaisu:
-
Luottamuksesta elinvoimaa kunnille
Vaikuttava ja hyvin kohdistettu elinkeinopolitiikka on yhteispelia. Tuloksia ei synny ilman keskinäistä luottamusta. Kuntaliitoksen jälkeen luottamusta rakennetaan uudenlaisissa tilanteissa. Osataanko luottamusta synnyttää, rakentaa ja hyödyntää? Mitä luottamuksen ylläpito vaatii? Mitä luottamuksen parantamiseksi pitäisi tehdä? Tässä tutkimuksessa analysoitiin luottamusta kuntakiitoksen jälkeen viidessä kunnassa. Tutkimustulokset antavat tärkeitä eväitä liitoksia suunnitteleville kunnille. Tuloksia voi käyttää vakiintuneiden toimintatapojen uudistamisessa…
Julkaisu: