Vaasan yliopistosta viestinnän monialaisesta maisteriohjelmasta valmistunut FM Jasmin Penttinen teki Pro gradu –tutkielmansa organisaatioiden viestinnästä aiheenaan ”Yritysten kriisiviestintä ja maineenhallinta sosiaalisessa mediassa”.
Kriisiviestintää Jasmin Penttinen ei ole joutunut KAKSilla käsittelemään, mutta organisaatioihin liittyviä tehtäviä ja viestintää sosiaalisessa mediassa kylläkin.
Viikot ovat työntäyteisiä: kuntien toimintaan liittyvien kyselyiden laatimista ja tulosten purkamista, seminaarien ja infotapahtumien järjestelytehtäviä sekä säätiön kokouksiin ja tapaamisiin liittyviä järjestelyjä.
Toimenkuvaan kuuluu myös tiedotteiden oikolukua ja muokkaamista, kuvituskuvien ottamista sekä kuvankäsittelyä – ja edelleen julkaisujen taittamista, verkkosivujen päivittämistä, uutisten julkaisemista ja uutisvirrasta uutisten poimimista säätiön verkkosivuille.
On osoiterekisterien päivitystä, sähköposteihin vastaamista ja ”juostavia asioita”.
Eikä siedä unohtaa somea: muun muassa Facebookin ja Twitterin päivittäminen sekä mediaseuranta kuuluvat assistentille.
Mitä tehtävä sitten on opettanut viestinnästä gradunsa tehneelle filosofian maisterille, jolle sosiaalinen media ja eri viestintäkanavat ovat jokapäiväisiä työympäristöjä?
Jasmin Penttisen mukaan uutta työssä on ollut kunta-ala.
– Tietämykseni kunta-alasta oli melko vähäistä aloittaessani työt, joten puolen vuoden jakso on ollut erittäin opettavainen, Penttinen sanoo ja jatkaa:
– Kunta-alan tutkimus on monipuolista ja aiheet voivat vaihdella tekniikasta terveydenhuoltoon ja kaikkeen siltä väliltä.
KAKSin toimistolta käsin tutkimusala näyttäytyy Penttiselle ajankohtaisena, muuttuvana ja monipuolisena.
– Tutkimusta tehdään paljon ja ajankohtaisia tutkimusasioita nousee esimerkiksi sote-uudistuksesta.
Jasmin Penttisen mukaan mielenkiintoiseksi kunta-alan tutkimuksen tekee se, että tutkimus on monitieteellistä.
Tuoretta tietoa ja näkemystä
Kunnallisalan kehittämissäätiöllä KAKSilla on vuodesta 2008 lähtien ollut 22 tutkimus- ja viestintäassistenttia, kertoo tutkimusasiamies Veli Pelkonen.
Jos kasvattajayliopistoja katsotaan, eniten heitä on ollut Tampereen ja Turun yliopistoista.
Veli Pelkosen mukaan assistentin toimikausi kestää yleensä 6 kuukautta.
Aloittaessaan työssä assistentit ovat yleensä alansa kandidaatteja tai maistereita. Koulutusala on yleensä yhteiskuntatieteiden puolelta.
– Kun säätiö rahoittaa tutkijoita ja tutkimuslaitosten hankkeita, on hyvä, että meillä täällä toimistolla on tuoretta tietoa ja näkemystä tutkimus- ja opiskelijaporukoiden fiiliksistä, hän korostaa.
Pelkosen mukaan nuorten näkemyksiä ja odotuksia kunnista ja palveluista ei kuule koskaan liikaa.
– Assistentit oppivat täällä kuntatutkimuksesta ja opettavat puolestaan meitä ”vähän vanhempia” esimerkiksi some-taidoissa, Pelkonen naurahtaa.
Hänen mukaansa assistenttikierrosta hyötyy työelämä laajemminkin.
– Kyllähän nämä nuoret ”assarit” ovat olleet sellaisia, jotka olisi hyvin voinut palkata vakituiseksi, mutta olemme nähneet, että säätiöltä saatu työkokemus on auttanut eteenpäin uralla – ja uskomme, että assistentti-käytännön kautta täältä lähtee työelämään asiantuntijoita, jotka omaavat käsityksen kunta-alasta ja alan tutkimuksesta.
Juttu julkaistu vuoden ensimmäisessä Polemiikki-lehdessä 1/2018.
Kommentit