| Kirjoittanut:
Kiristyvä kilpailu tutkimusrahoituksesta näkyy Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin saamissa apurahahakemuksissa. Tutkimusasiamies Veli Pelkonen sanoo olevansa huolissaan yliopistomaailman rajusta muutoksesta: kisa kansainvälisistä julkaisuista ja tulospisteistä on entisestään koventunut, samalla yliopistojen rooli alueellisina toimijoina näyttäisi heikentyvän.
Yksi tutkimusvuosi jälleen pulkassa. KAKSin kannalta saldo on hyvä: säätiönhallitus jakoi joulukuun kokouksessaan 323 250 euroa tutkija-apurahoina 13 tutkijalle sekä rahoituksena kolmelle tutkimushankkeelle. Hakemuksia syksyn hakuun tuli 145. Kaikkiaan vuoden aikana KAKS sai 340 hakemusta.
– Se on ennätysmäärä. Keskimäärin hakemuksia on viime vuosina tullut noin 245, Veli Pelkonen summaa.
Kuluneen vuoden aikana on tullut ulos viisi säätiön rahoittamaa väitöstutkimusta sekä useita suuria tutkimushankkeita. Tilastojen valossa tutkimusasiamiehellä olisi syytä hymyyn.
Yliopistomaailman tilanne ei kuitenkaan hymyilytä tutkimusasiamiestä. Veli Pelkonen kiertää säännöllisesti tapaamassa tutkijoita yliopistokentällä. Hänen mukaansa viesti on poikkeuksetta sama.
– Yliopistomaailma sysii tutkijoitaan kaiken aikaa enemmän ulkopuolisen tutkimusrahoituksen piiriin. Myös säätiöiden odotetaan rahoittavan tutkimusta entistä enemmän. Pätkätyöläisyys on pysyvä ilmiö ja kurjistuva yliopistolaitos menettää yhä enemmän hyviä tutkijoita kortistoon ja muihin töihin, Pelkonen harmittelee.
Yliopistojen rahanpuute heijastuu myös hallinnon rakenteisiin. Laitokset ja yksiköt näyttävät elävän kaiken aikaa muutostilassa.
– Ellei peräti kaaoksessa. Säästö- ja uudistushärdellit ovat johtaneet välillä yhä suurempiin laitoksiin ja välillä taas laitosten hajottamisiin – ja controllerit ovat lisääntyneet.
Yliopistoista tullut karuselli
Veli Pelkonen sanoo, että yliopistojen ulkopuolisten tahojen on vaikeaa pysyä enää perässä laitosten ja oppiaineiden kokoonpanoista.
– Sekin jää välillä epäselväksi, ketkä ovat laitosten vastuullisia johtajia. Yliopistoista on tullut karuselli, jonka itsetarkoitus on pyöriminen – sinne on tosi vaikea päästä, mutta sieltä putoaa todella helposti ulos, Pelkonen tiivistää.
Tutkimusasiamies muistuttaa, että yliopistoilla on tärkeä tehtävä sekä Suomen kansainvälisen kuvan luomisessa että maakunnallisen elinvoiman vahvistamisessa. Molemmat tehtävät eivät enää näytä toteutuvan samanaikaisesti.
– En tiedä, onko sitten joillakin tahoilla suurena ajatuksena yliopistojen määrän raju vähentäminen. Näivettämispolitiikka kylläkin viittaisi siihen.
Pelkosen mukaan julkinen sektori, erityisesti kunnat ja kuntapohjaiset terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat tarvitsevat tutkimustietoa toimintansa pohjaksi.
– En tiedä, miten esimerkiksi Kuntaliitto ja maakuntien liitot ovat hoitaneet kuntien ja kuntayhtymien ”tietohuollon”. Sellaisesta ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkiäkään, Pelkonen sanoo.
Hänen mukaansa kunta- ja sote-uudistukset ovat malliesimerkkejä siitä, kuinka tutkimus ja päättäjien ”tietohuolto” on unohdettu.
– Kun tähän lisätään kuntasektorilla tiedossa olevat johtamisongelmat,seurauksena on kuntakentän tiedottomuus siitä, mitä oikeasti on tapahtumassa ja mihin ollaan menossa.
Mitä ahtaammalla kunnat ovat, sitä enemmän tutkimustietoa kunnissa tarvittaisiin, Veli Pelkonen painottaa. Mutta samanaikaisesti yliopistomaailma on vetäytynyt yhä kurttuotsaisemmin pelkkien tulospisteiden laskentaan.
– Se tarkoittaa, että yliopisto on yhä harvemmin kuntakentän kumppani.
Rohkeita rahoitushakemuksia sisään
Veli Pelkonen painottaa kuitenkin, että tutkijoiden ei pidä heittää rukkasiaan naulaan.
– Nyt tutkijoilta tarvitaan entistä rohkeampia hakemuksia, ja perusteltuja näkemyksiä tutkimusaiheisiin. KAKSilla toivomme tutkimusaiheisiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ajankohtaisuutta. Rohkaisen tutkijoita tulemaan nimenomaan tähän maailmaan, koko kuntakentän sählingin keskelle.
Pelkonen muistuttaa, että tutkijalla pitäisi olla omakohtaista intoa.
– Myös riskinottoa. Kun käymme täällä hakemuksia läpi, kyllä se näkyy hakemuksestakin, jos tutkija on motivoitunut ja innoissaan. Haluamme kaikin tavoin rohkaista kuntatutkijoita irti kammiotutkijan prototyypistä. On tärkeää, että tutkija uskaltaa tulla ulos tutkimusaihepiiriä koskevissa asioissa, vaikka tutkimus ei olisi vielä täysin valmis.
KAKSin seuraava tutkimusrahoituksen haku päättyy 28. helmikuuta 2014.
