Suomi on murteiden maa. Meillä on noin 30 eri murrealuetta – ainakin. Mitä murretta itse puhut? Mitä murteita ymmärrät?
Heitämme Sinulle haasteen: Testaa omaa murretuntemustasi. Alla on präntätty säätiön tuore, ei niin pitkä, vain neljän kappaleen strategia. Se on väännetty viidelle eri murteelle.
Kiitos ehdotuksista! Kilpailuaika on päättynyt 15.8.2021.
Paras murreversio palkitaan 250 euron lahjakortilla. Lisäksi arvomme kaikkien vastaajien kesken kaksi 100 euron lahjakorttia suomalaiseen tavarataloketjuun.
Seuraavassa ensin KAKSin virallinen, hallituksen päättämä strategia ja sen jälkeen viisi murreversiota. Korjaa tai kirjoita uusia eri murteilla!
KAKSin strategia
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö on ajaton säätiö. Tämä merkitsee ylisukupolvista ajattelua ja vastuun kantamista pitkäjänteisesti niin toiminnassa kuin varallisuuden hoidossa.
Säätiö seuraa toimintaympäristön – erityisesti kuntien ja maakuntien – muutosta ajassa. Se pyrkii reagoimaan kaikessa toiminnassaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ennakoivasti. Tätä edesauttavat säätiön hallituksen monipuolinen kunnallis- ja yhteiskunnallinen osaaminen, tieteellisen neuvottelukunnan syvällinen tieteellinen eri alojen tuntemus sekä säätiön matala ja ketterä organisaatio.
Säätiö rahoittaa kuntia ja maakuntia palvelevaa tutkimustoimintaa, sekä kokoaa ja välittää ajankohtaista omaa ja muiden tutkimustietoa päättäjille ja kansalaisille.
Säätiö ei itse ota kantaa, mutta se edistää kansanvallan hengessä monipuolista, poleemista, yhteiskunnallista ja kuntiin liittyvää keskustelua omissa viestintäkanavissaan, lehdessä, verkkosivuille ja julkaisuissa.
Säätiö pitää tärkeänä, että koko suomalaisen säätiökentän mahdollisuudet vapaan tieteen ja taiteen rahoittamiseen turvataan, eikä rahoittamisen edellytyksiä millään tavoin heikennetä.
Ratekia
Tämä KAKS, meijä Siätiö, se se on ajaton ja ikkuine. Hommat hoijetaan poloviin ylj ja kaavemmaksii.
Tormakkana seurataan mualimoo, ja etukätteen otetaan ote asioesta. Talakoota helepottaa se, että piättäjä- ja tuntijaporukka on nohevammasta piästä. Tekijöetäe on sopiva vähä. Ee mää hommat sekasj.
Rahhoo tyrkitään kuntaväkkee jeleppoovaan tutkimukseen. Väljvouhkana levitettää tietoo yltympäriisä.
Ite ei oteta kantoo, mutta muita, ja etennii keskenää ermielisijä, oekee vokotellaan aakomaan piätään
ja naputammaan sormepiät kippeinä uatoksiiaa meijän ropakantakanaviin.
Valtiolle meillä on selevä mielpie: Tukekoo siätiöehin tukkee. Meitä elekee verottoo. Tulloo keakille halevammaks ja mualima paremmaks.
Ratekia
Kaks o säätiö. Ei mikää väipähärös vaan soon miätitty olevan piremmän aikaa. Kun asioota tuumatahan niin siinä kattotahan piremmälle ku tuvan klasista näkyy. Se meinaa sitä, että räkningiis yks miäspolovi ei oo vielä mitää: aina vaa piremmälle. Eikä se päre vaan siihen tuumaamisehen. Samallalailla hoiretahan säätiön kaikenlaasta omaasuutta.
Pitäjie ja maakuntie asioosta pitää olla kärryyllä, mialuusti viälä nii että siino jokunlaanen etiääne. Säätiös näitä pahkuloorahan kökällä sellaasten tekijöötten kans, jokka on kuusalla asioosta. Väkiä följys o sen verran että tyät ei mee sekaasi.
Köyhiä ja kipeetä ei olla silloon ku joku rupiaa tutkimahan pitäjien ja maakuntie asioota. Hövelisti jaetahan tietoa sitä kysyvillen.
Vaikka kaikesta palijo tiäretähän, nii ei silti sanota soi eikä noo. Muita kyllä oikeen villatahan praattaamahan asiansa meirän omis aviisiis.
Rahaa se on senttiki ja ku on kaksi niin jo heläjää: jatkoski pitää olla nii, että säätiöt saa törsätä taiteeseen ja tiäteeseen. Soon jokahittelle paree nii. Kyllä isäntä saa loppuviimmeen sen mikä isännällen kuuluu.
Kuntie petramisporuk
Kuntie petramisporuka alkku ja loppu ei näy. Katota asioit vanhoitte ihmiste takka ja yli mukuloitte. Ajatella pitkäl sihril. Olla ihmisiks. Piretä suu säkki myäte. Kyl se siit.
Käy köpelöst jos ei pysytä kunttie ja alueitte föleis. Voira vähä hoputtakki. Olla etuajas. Kaik muuttu. Ei siit kannat hermostu. Säätiö johros on viissai miähi ja naissi ja mukan on erilaissi ekspertei. Pyrokratiast yritetä pyssy kaukan.
Kuntie petramisporuk anta raha hyvi tarkotuksi. Funterata kui asia vois olla paremmi. Ite ei olla ensmäisen sanomas mikä o oikke ja mikä o vääri, mut salamitte yritetä ujutta asioit ettipäi. Kovast yritetä eri värkeitte kaut saara asioit tutuiks. Olla ylppiöi jos onnistuta. Kuka kati hännä nosta, jos ei kat ite.
Siunatuks lopuks, antakka säätiöitte jakka raha. Ei siin ol mittä järkke, jos näi ei sais ol.
Mihi myö tähätää ja mikä on meinink?
KAKS – se onkii paljo enemmä ko yks. Siin ei vilkuilla kelloo eikä yhtä kalentervuotta, ko meijä säätiö kehittääp kuntiin näköalloi. Ajalline sihti pittää olla mahollisimma ettääl, mut paikalline näppituntuma likel, hartiit lujat ja rahataju talles.
Povata ei huoli, mut eeltäpäin on koitettava nähhä, mil viisii maalimanmeno tulloo vaikuttammaa kuntii ja maakuntii elämää. Tähä hommaa säätiö on valkant parraat nokkamiehet ja –naiset. Meilt löytyy pesialisti joka lähtöö. Liikaa heit ei oo, mut hyö ovat sitäkii sukkelampii.
Ja mihi sitä rahhaa annetaa? Jos sie tahot ja ossaat tutkii ja visioija elämäkulkuu ja sen ehtoloi muualkii koko suuris sitilöis, ni meilt soppii pyytää. Porukal sit vejetää tuloksii yhtee ja valistettaa päättäjii ja muuta rahvasta.
Mie maksan, sano muino Lalluka Juho Viipuris, eikä ottant sen enempää kantaa. Meil on sama linja. Tääl myö pietää kanavat auk mone sorti mielpitteil niiko temokratiaa kuuluu. Sie paat viksut arkumentit paperil tai viskaat heijät verkkoo. Riijellä saap koha ei käy toise tukkaa kii.
Meijä säätiö, niiko muutkii samallaiset, on osa tään maan sivistyksellistä evästä ja ravintoketjuu. Myö tuotetaa ja juoksutettaa tieteel ja taiteel puhasta virtaa niiko Vuoksest ikkää. Verokarhu käyköö muil vesil.
Ratekia
KAKSin ratekia merkitteepi, etä son tehty kestämhä polovesta polofhe. Nii että jäläkeläistenki aikhan olis toimintaa ja rahhaa.
Säätiö kattoo kuntien ja maakuntien herrojen tekemisten perhän. Yrittääpi jopa kattoa mitä tuleman pittää jo etukäthe. Se onnistuupi ko säätiön hallituksessa on ossaajia joka lähthö. Säätiössä on paremmin asioihi ihan tieteellisesti perehtyny porukka ja sitten säätiö on järijestäytyny nii, että pystythä heleposti ja nopiasti muuttamha systeemejä.
Säätiö jakkaa rahhaa kuntien ja niijen isompien alueitte toimintojen tutkimishe. Sitten se vieläpä kokuaapi ja jakkaa tämän ajan itte selevittämää ja muitten tekemää tutkimustietoava kiinnostunheille. Säätiö ei kerro mitä mieltä olha itte asioista, mutta sen tavothena on saaha muut raataamha ja kirijottelemha säätiön jakamien tietojen perusthella.
Säätiö pittääpi tärkiänä, että tiethelle ja taithelle voiha jatkossaki jakkaa vaphasti rahhaa, eikä rahan jaon etellytyksiä päässä milhä tavoin vaikeuttamha.
