Suomalaiset suhtautuvat talouden vakautustoimiin aiempaa varauksellisemmin – eniten tukea saavat julkisten ja hävittäjähankintojen lykkääminen

Julkaistu:

Kuvat: Velu Palomääk

Enemmistö kuitenkin saattaisi sietää verojen korottamisen, julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaukset, palvelumaksujen korotukset sekä eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamisen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta keinon vastentahtoinen hyväksyminen. Keinoja, joihin kohdentuu eniten ehdotonta vastustusta (ei hyväksy ollenkaan), ovat eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle siirtymisen hankaloittaminen (43 %) ja verojen korottaminen (42 %). Mielipiteet ovat muuttuneet yleisilmeeltään aiempaa jonkin verran varauksellisemmiksi…

Enemmistö kuitenkin saattaisi sietää verojen korottamisen, julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaukset, palvelumaksujen korotukset sekä eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamisen. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta keinon vastentahtoinen hyväksyminen.

Keinoja, joihin kohdentuu eniten ehdotonta vastustusta (ei hyväksy ollenkaan), ovat eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle siirtymisen hankaloittaminen (43 %) ja verojen korottaminen (42 %).

Mielipiteet ovat muuttuneet yleisilmeeltään aiempaa jonkin verran varauksellisemmiksi erilaisia talouden vakauttamis- ja sopeutustoimia kohtaan.

Hallituspuolueista keskustan kannattajien näkemykset osuvat monilta kohdin lähemmäksi kokoomuksen kuin vasemmistopuolueiden ja vihreiden tukijoita. Näin etenkin, kun tarkastellaan näkemyksiä verojen korotuksista, palvelumaksujen korotuksista, etuuksien leikkauksista ja paikallisen sopimisen lisäämisestä työpaikoilla.

Jos vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat saisivat yksinään päättää, niin hävittäjähankintoja lykättäisiin, sosiaali- ja työttömyysetuja ei leikattaisi. Veroja ehkä korotettaisiin, elinkeinoelämän tukia karsittaisiin, työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin ja lainaottoa lisättäisiin.

Lue koko tutkimusosio.

Tutkimuksen toteutus. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 9. –15.4 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1035. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.

 

Liity edelläkävijöiden seuraan – tilaa KAKSin uutiskirje

Älä jää yksin – kuntia on helpompi kehittää KAKSin. Liity kuntakentän kuplivaan ja kehittävimpään tutkijoiden, tekijöiden ja toteuttajien yhteisöön.