Sen sijaan selvä enemmistö (61 %) suomalaisista suhtautuu kielteisesti robotteihin lastenhoidossa (valvonta, leikit, opetus). Vain kuudesosa (16 %) arvioi roboteista olevan hyötyä lasten hoivaamisessa. Enemmistö (52 %) suhtautuu kielteisesti myös itseään ajaviin robottiautoihin. Vain joka neljäs (24 %) suhtautuu niihin myönteisesti. Itseään ajaviin ja ilman kuljettajaa toimiviin linja-autoihin suhtautuu torjuvasti enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) ja suopeasti vajaa kolmannes (30 %).
Kaksi viidestä (39 %) suhtautuu myönteisesti robottien apuun vanhusten huollossa (esim. nostaminen, tarjoilu, liikkuminen, viriketoiminta). Kielteisesti suhtautuvia on lähes kaksi viidestä (37 %). Yli kolmannes suhtautuu hyväksyvästi (37 %) ja noin kolmannes kielteisesti (34 %) tekoälyn käyttöön asiakkaiden/potilaiden ohjauksessa ja neuvonnassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu tekoälyn käyttöön tekstin tuottamisessa ja taiteen tekemisessä myönteisesti. Noin kolmannes (34 %) suhtautuu asiaan kielteisesti ja reilu neljännes (28 %) neutraalisti (ei myönteisesti eikä kielteisesti).
Aiempaa (muutos 2018 > 2023) selvästi myönteisemmin suhtaudutaan eliniän pidentämiseen uusilla hoidoilla ja lääkkeillä (35 % > 57 %). Aiempaa hieman myönteisemmin kansalaiset suhtautuvat myös robottien käyttöön vanhusten hoidossa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Suhtautuminen itseään ajaviin robottiautoihin näyttäisi muuttuneen aavistuksen varauksellisemmaksi.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-7.6.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.010. Vastaajat edustavat maamme 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
