HUOM. 19.1.: KORJATUT LUVUT SOTE-LASKELMISTA. Aiemmin kunta- ja aluekohtaisissa vertailulaskelmissa on käytetty bruttomenoja. Uusimmissa on käytetty nettomenoja ja menoista on poistettu varhaiskasvatuksen osuus, joka oli alkuperäisissä laskelmissa mukana. Tutkimuksen keskeiset teesit ja havainnot säästöpotentiaalista valtakunnan tasolla pysyvät ennallaan. Kuntien ja alueiden keskinäisen järjestyksen osalta on merkittäviä muutoksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta, jota rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Lue koko tutkimus täältä.
Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on syytä ottaa niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti. Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä.
Kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi kunnittain ja alueittain. Kustannuserot johtuvat eroista tarjotuissa palveluissa ja erilaisista tuotantorakenteista – eivät niinkään sairastavuudesta tai ikärakenteesta.
Sote-uudistuksessa palveluiden tavoitetasot on määriteltävä poliittisesti. Kustannuksille on myös asettava yläraja parhaiden käytäntöjen mukaan. Niitä kuntia ja alueita, jotka ovat hoitaneet palvelut tehokkaasti, ei pidä panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia automaattisesti.
On luotava kaksiosainen sote-maksu: Kaikille samansuuruinen perusmaksu ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän aluetta varten kerättävä lisämaksu. Perusmaksuun tulee sisällyttää yhteiset kustannukset, koulutus ja haja-asustusalueiden eritysolosuhteita varten kaikilta alueilta kerättävä lisämaksu.
Tähän mennessä sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista on ollut esillä 4.12.2014 julkaistu laskelma. Sen mukaan uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia. Suomen kansantalouden tila huomioon ottaen sote-uudistusta on arvioitava myös niin, että nykyistä kustannustasoa alennetaan.
Tutkimushankkeen johtajana on toiminut professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula, DI, KTM Iiris Riippa, sekä professori Erkki Vauramo.
Lisätietoja: Professori Teemu Malmi, puh. 040 5100827 ja professori Erkki Vauramo, puh. 050 3268576
Sotella_saastoja2.pdf
