KAKS:n Huono-osaisin Suomi -tutkimushanke kokosi yhteen ruoka-aputoimijoita, tutkijoita ja virkamiehiä Karjalohjan Heponiemeen syyskuun alussa.
– Miksi ihmiset päätyvät ruoka-apuun, millainen on ruoka-avussa käyvien ihmisten hyvinvointi ja keitä he ylipäätään ovat, kuvaa hanketta tutkija VTM Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
– Usein julkisessa keskustelussa viranomaiset ja tutkijat hokevat, että leipäjonoja ei suomalaisessa hyvinvointivaltiossa pitäisi olla. Ei siis tunnusteta tosiasioita ja ehkä siksi ei esitetä mitään minkä pitäisi hyvinvointivaltiossa muuttua ettei leipäjonoja olisi, ihmettelee Ohisalo.
– Leipäjonot eivät poistuneet 1990-luvun laman jälkeen, päinvastoin, tänä päivänä yli 20 000 ihmistä jonottaa ruokaa viikoittain. Ruoka-aputoimijoita on jopa 400 eri puolilla maata.
– Nyt täytyy tunnistaa ja tunnustaa tämä ruoka-avun maailma, jotta osattaisiin auttaa ihmisiä siellä ja sieltä pois, esittää Maria Ohisalo.
– Ruoka-avussa on vahvistunut ekologinen näkökulma. Kuinka kauppojen valtavaan ruokahävikkiin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin? Pitäisikö suomalaisten ruoka-aputoimijoiden lyödä enemmän hynttyitä yhteen ja järjestäytyä suuremmiksi toimijoiksi, kuten muualla Euroopassa on tapahtunut. Ruokahävikin ja ruokaköyhyyden torjunta vaativat ilmiön nostamista vahvemmin poliittiselle agendalle ja tässä myös ruoka-aputoimijoilla pitäisi olla nykyistä vahvempi yhteinen ääni.
Tutkimus valmistuu joulukuun alussa ja se julkaistaan KAKS:n tutkimusjulkaisujen sarjassa.
