Nuorista, 18–30-vuotiaista, jopa joka neljäs (25 %) on kiinnostunut vaaliehdokkuudesta. Nuoria ei kuitenkaan näytä innostavan äänestäminen kuntavaaleissa siinä määrin kuin iäkkäämpiä. Ikääntyneet taas haluavat äänestää, mutta eivät ole kiinnostuneita itse asettumaan ehdolle.
Puoluekannan mukaan selvästi suurinta houkutus kuntavaaliehdokkuuteen on perussuomalaisten kannattajilla, joista yli neljännes (27 %) olisi erittäin tai melko mielellään ehdokas. Alhaisinta kiinnostus on keskustan tukijoiden parissa (14 %), tosin heidän joukossaan on eniten erittäin mielellään (8 %) ehdolle lähteviä. Muiden puolueiden kannattajien keskuudessa kiinnostuneiden osuus liikkuu viidesosan tienoilla.
Mielenkiinto kuntavaaliehdokkuutta kohtaan on vähentynyt kesästä 2018, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Kiinnostus asettua ehdolle on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä (21 % -> 16 %).
Kunnalliset lautakunnat ja johtokunnat kiinnostavat joka neljättä suomalaista
Kunnallisten lautakuntien jäsenyydet kiinnostavat vaaliehdokkuutta enemmän. Lähes joka neljäs (23 %) näkisi itsensä vähintään melko mieluusti lautakunnan jäsenenä, ja useampaa kuin joka neljättä (27 %) kiinnostaa kunnallisen johtokunnan tai toimikunnan jäsenyys.
SDP:n kannattajat ovat muita kiinnostuneempia vaikuttamaan lautakunnissa ja vihreiden tukijat ovat vähiten innostuneita. Kunnallisen johtokunnan tai toimikunnan jäsenyys viehättää eniten SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajia. Vihreiden kannattajat tuntevat muiden puolueiden kannattajia vähemmän vetoa johtokuntien ja muiden vastaavien elinten jäsenyyttä kohtaan.
Myös into lähteä kunnallisen lautakunnan jäseneksi on laantunut aiemmasta (32 % -> 23 %). Muutosta voi osaksi selittää ajankohdalla. Lähemmäksi vaaleja ja itse ehdokasasettelua tultaessa aikeet muuttuvat varovaisemmiksi.
Lue koko tutkimusosio.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
