Kuntalaiset vahvistaisivat oman kunnan taloutta tehostamalla toimintaa

Julkaistu:

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisen aikuisväestön suhtautumista oman asuinkunnan keinoihin talouden pohjan vahvistamiseksi. Kuntalaisten mielestä parhaita keinoja oman kunnan talouden vahvistamiseksi ovat toimintojen ja hallinnon tehostaminen, yhteishankinnat sekä omaisuuden myynti ja vuokraus.          

Kuvituskuva: Pienen ihmishahmon pienoismalli istuu eurokolikoista muodostetun pinon päällä ja lukee avointa sanomalehteä. Kolikot ovat kasattuina epäsäännölliseen pinoon valkoista taustaa vasten. Kuva on lähikuva, jossa tarkennus kohdistuu lukijahahmoon, kun taas osa kolikoista ja taustasta jää pehmeästi epätarkaksi. Kuva voi symboloida taloutta, säästämistä, sijoittamista tai talousuutisten seuraamista.

Palvelujen karsimista vastustetaan laajasti.

Suuri enemmistö kannattaa asuinkunnan tilojen käytön tehostamista siten, että kunnan toimintoja ja palveluita keskitetään samoihin rakennuksiin (80 %). Lähes neljä viidestä ilmoittaa myös, että kunnan pitäisi tehostaa palveluita ja hallintoa tekemällä yhteistyötä naapurikuntien kanssa (78 %). Enemmistön mielestä asuinkunnan tulee myös lisätä yhteisiä hankintoja naapurikuntien kanssa (laitteet, it-järjestelmät jne.) (73 %). Lisäksi valtaosa ajattelee, että kunnan tulisi myydä kiinteistöjä tai vuokrata tiloja edulliseen hintaan yrityksille ja yhdistyksille (60 %).

Enemmistö 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista suhtautuu kuitenkin nuivasti säästötoimiin asuinkunnan talouden vakauttamiseksi. Selvä enemmistö (67 %) vastustaa sitä, että kotikunta liitettäisiin yhteen yhden tai useamman naapurikunnan kanssa talouden tilan parantamiseksi. Vain reilu viidesosa (22 %) suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tyrmää ehdotuksen oman asuinkunnan liittämisestä yhteen naapurikuntien kanssa.

Selvä enemmistö suhtautuu penseästi myös ajatukseen kuntapalvelujen karsimisesta (63 %). Vain vajaa kolmannes (30 %) olisi valmis leikkaamaan kunnallisia palveluja kunnan taloudellisen tilan kohentamiseksi. Hieman vähemmän kielteisesti kansalaiset suhtautuvat palvelumaksujen korottamiseen asuinkunnan taloudellisen rasituksen keventämiseksi. Joka toinen vastustaa (53 %) ja kaksi viidestä kannattaa (39 %). Näkemykset palvelumaksujen korotuksista ovat muuttuneet aavistuksen verran kielteisemmäksi vuodesta 2024.

Kuntapalvelujen karsinta saa keskimäärää enemmän kannatusta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Kuntapalvelujen leikkaaminen olisi myrkkyä etenkin SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tukijoiden mielestä. Keskustan kannattajista reilu kolmannes hyväksyy palvelujen karsimisen ja yli puolet tyrmää tämän säästökeinon.

Joka toinen (49 %) vastustaa ajatusta kunnallisveron korottamisesta palvelujen turvaamiseksi. Kaksi viidestä (41 %) olisi kuitenkin valmis nostamaan kuntaveroa. Etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat vierastavat kuntaveron kiristämistä. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tukijoista puolestaan enemmistö olisi valmis hyväksymään kunnallisveron korotuksen palvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveron korottamisvaateen kannatus on jonkin verran lisääntynyt vuoden 2024 kesästä ja vastustus vähentynyt.

Tutkimuksen toteutus

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.6.–4.6.2026. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.027. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue [täältä]

Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811