Kunnilla merkittäviä vaikeuksia noudattaa julkisuuslakia

Julkaistu:

Kuvat: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

Julkisuusperiaatteen tuntemus ja hallintolain palveluvelvoitteiden tunnistaminen vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Tiedonpyytäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Huomautettavaa on tietopyyntöjen ohjeistuksesta, viranomaisten tavoittamisesta, tietopyyntöjen käsittelystä, viranomaisten antamista vastauksista ja luovutettujen aineistojen perusteettomasta maksullisuudesta. Tutkimusaineistosta löytyi useita viitteitä siitä, että viranomainen ei kykene tarvittavaan vuorovaikutukseen tiedonpyytäjän kanssa. Pyynnöt saatetaan ohjata väärille tai poissaoleville viranhaltijoille, tai ne ”unohtuvat” jättämättä merkkiä viranomaisen…

Julkisuusperiaatteen tuntemus ja hallintolain palveluvelvoitteiden tunnistaminen vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Tiedonpyytäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Huomautettavaa on tietopyyntöjen ohjeistuksesta, viranomaisten tavoittamisesta, tietopyyntöjen käsittelystä, viranomaisten antamista vastauksista ja luovutettujen aineistojen perusteettomasta maksullisuudesta.

tutkimusjulkaisu-98-uutinen

Tutkimusaineistosta löytyi useita viitteitä siitä, että viranomainen ei kykene tarvittavaan vuorovaikutukseen tiedonpyytäjän kanssa. Pyynnöt saatetaan ohjata väärille tai poissaoleville viranhaltijoille, tai ne ”unohtuvat” jättämättä merkkiä viranomaisen järjestelmään. Viranomaiset myös tulkitsevat saamiaan tietopyyntöjä virheellisesti ja voivat kiinnittää huomionsa epäolennaisuuksiin, viestin lähettäjään tai pyydetyn tiedon käyttötarkoitukseen.

Viranomaiset noudattavat usein julkisuuslain tiedonluovutusmääräaikaa, mutta laiminlyövät samalla hyvän hallinnon edellyttämän tätä nopeamman vastaamisen.

Jos viranomaisella ei ole kysyttyä tietoa, asiankäsittelijä saattaa vaieta asiasta sen sijaan, että selventäisi tilannetta tiedonpyytäjälle. Asiankäsittelijä saattaa vastata vain helppoihin tai omalle vastuualueelleen kuuluviin kysymyksiin. Viranhaltija perustelee tietojen luovuttamatta jättämistä pelkästään ilmoittamalla asiasta, eikä jätä tiedonpyytäjälle mahdollisuutta kyseenalaistaa ratkaisua erillisellä viranomaisen päätöksellään. Aineistojen hinnoittelussa on kirjavuutta ja maksut vaihtelevat. Hinnastoja voidaan soveltaa eri tavalla kuin mitä hinnastossa on mainittu. Tiedonpyytäjän on vaikea päätellä hinnastojen perusteella tietopyynnön lopullista hintaa.

Osana tutkimusta vuonna 2015 kaikkiin Manner-Suomen kuntiin lähetettyyn tietopyyntöön jätti vastaamatta kunnista joka kolmas, ja toisenkin kolmanneksen vastauksista löytyi jotakin huomautettavaa.

Kuntakohtaisesti taulukoitua dataa kuntien antamista vastauksista on Jyväskylän yliopiston Dataversessä: https://dvn.jyu.fi/dvn/dv/tietopyynnot

Koko tutkimusjulkaisu luettavissa: https://kaks.fi/julkaisut/lapinakyvyys-kunnan-toiminnassa-tietopyyntoihin-vastaaminen/

Lisätietoja: Tutkimuskoordinaattori Heikki Kuutti 040 576 7865 heikki.kuutti@jyu.fi
ja projektitutkija Aleksi Koski 044 0333 897 aleksi.koski@jyu.fi

Liity edelläkävijöiden seuraan – tilaa KAKSin uutiskirje

Älä jää yksin – kuntia on helpompi kehittää KAKSin. Liity kuntakentän kuplivaan ja kehittävimpään tutkijoiden, tekijöiden ja toteuttajien yhteisöön.