Keskimäärää paremmaksi oman tietämyksensä arvioivat suurituloiset (53 % tietää erittäin tai melko hyvin), ylempään keskiluokkaan samaistuvat (52 %), yrittäjät (49 %), korkeasti koulutetut (49 %), yli 60-vuotiaat (46 %) ja eläkeläiset (45 %). Työväenluokkaan samaistuvien keskuudessa (36 %) on keskimäärää enemmän tietämyksensä huonoksi kokevia.
Hallituspuolueiden kannattajat arvioivat tietämyksensä keskimäärää paremmaksi. Kaksi viidestä perussuomalaisten kannattajista (39 %) arvioi tietämyksensä heikoksi. Osaltaan tämä saattaa selittää perussuomalaisten heikohkoa menestystä aluevaaleissa.
Äänestämättä jättäneistä enemmistö (56 %) arvioi tietämyksensä olevan erittäin tai melko heikkoa ja vain kuudesosa (16 %) otaksuu olevansa hyvin perillä hyvinvointialueiden tehtävistä.
Lähes kaikki suomalaiset pitävät hyvinvointialueiden palveluita itselleen tärkeänä
Pelastuspalveluita (95 %) ja terveyspalveluita (93 %) pitää itselleen jollakin tasolla tärkeänä reilu yhdeksän kymmenestä ja sosiaalipalveluja (83 %) neljä viidestä. Äärimmäisen tärkeänä pelastus- (54 %) ja terveystoimen (50 %) palveluiden saatavuutta pitää puolet suomalaisista ja sosiaalitoimen osalta joka neljäs (25 %).
Terveystoimen palveluita arvostavat etenkin työntekijäasemassa olevat sekä eläkeläiset. Sosiaalitoimen palveluiden saatavuutta tähdentävät em. ryhmien lisäksi opiskelijat. Ikääntyneiden ja eläkeläisten mielestä myös pelastustoimen palveluiden saatavuus on keskimäärää tärkeämpää.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1.- 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.030. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Lue koko tutkimusosio täältä.
