Lähes yhtä hyvän arvosanan saa oikeus saada opetusta ja päästä osalliseksi tiedosta (84 %). Myös oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin (83 % %) sekä sananvapautta (81 %) koskevat arviot erottuvat myönteisyydellään muista. Lähimmäksi em. neljän kärkeä sijoittuvat omaisuuden (72 %) ja yksityiselämän suoja (72 %).
Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sijoittuu listan hännille. Lähes kolme viidestä (58 %) katsoo sen toteutuvan jokseenkin riittävästi, mutta yli kolmannes (37 %) on eri mieltä. Reilu kolmannes (35 %) kyseenalaistaa myös ihmisten yhdenvertaisuuden lain edessä ja noin kolmannes (34 %) uskoo oikeuden sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteutuvan riittämättömästi.
Arviointien väestöryhmittäiset erot ovat kokonaisuutena melko vähäisiä. Naiset ovat miehiä hieman kriittisempiä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kohtaan.
Vasemmistoliiton (70 %) ja SDP:n (51 %) kannattajien enemmistö arvioi oikeuden sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteutuvan maassamme riittämättömästi. Valtaosa päähallituspuolueiden tukijoista (KOK 78 % ja KESK 75 %) on päinvastaista mieltä.
Selvimmin perusoikeuksien toteutumiseen ovat tyytymättömiä perussuomalaisten kannattajat. Heistä enemmistö kokee, että sananvapaus (60 %), omaisuuden suoja (58 %), yhdenvertaisuus lain edessä (56 %), oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (52 %) toteutuvat jokseenkin tai täysin riittämättömästi.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-6.2.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 112. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
