Aluevaaleissa puolue valittiin sen arvojen ja ehdokas luotettavuuden perusteella

Julkaistu:

Kuvat: Velu Palomääk (kuva), Wilhelmiina Viinikka (grafiikka)

Toiseksi tärkeimmäksi äänestäjät nostivat sen, että puolueen tavoitteet aluevaaleissa olivat yhdensuuntaisia äänestäjän omien mielipiteiden kanssa (66 %). Lähes yhtä keskeiseksi valintaperusteeksi kohosi puolueen asettamien ehdokkaiden hyvälaatuisuus (63 %). Vailla merkitystä eivät olleet myöskään puolueen ajamat tavoitteet valtakunnan politiikassa (62 %), puolueen valta-aseman varmistaminen maakunnassa/hyvinvointialueella (53 %) ja puolueen mahdollisuudesta saavuttaa hyvä tulos aluevaaleissa (53 %).…

Toiseksi tärkeimmäksi äänestäjät nostivat sen, että puolueen tavoitteet aluevaaleissa olivat yhdensuuntaisia äänestäjän omien mielipiteiden kanssa (66 %). Lähes yhtä keskeiseksi valintaperusteeksi kohosi puolueen asettamien ehdokkaiden hyvälaatuisuus (63 %). Vailla merkitystä eivät olleet myöskään puolueen ajamat tavoitteet valtakunnan politiikassa (62 %), puolueen valta-aseman varmistaminen maakunnassa/hyvinvointialueella (53 %) ja puolueen mahdollisuudesta saavuttaa hyvä tulos aluevaaleissa (53 %). Vähemmän merkityksellisiä asioita olivat mielikuvat puolueen puheenjohtajan kyvykkyydestä (47 %).

Ehdokkaan luotettavuus ja äänestäjää miellyttävät mielipiteet tärkeimmät valinnan perusteet

Selvästi tärkeimmät tekijät olivat ehdokkaan valinnassa luotettavuus (77 % piti erittäin tai lähes ratkaisevana tekijänä) sekä äänestäjän ja ehdokkaan mielipiteiden yhteensopivuus (76 %). Selvä enemmistö äänestäneistä piti ratkaisevana asiana myös ehdokkaan puoluekantaa (61 %) ja mahdollisuutta saada asuinkunnan ehdokas aluevaltuustoon (61 %).

Puoluekannalta täysin vakiintuneista yhdeksän kymmenestä ilmoitti äänestäneensä aluevaaleissa. Jos puoluekanta oli täysin vakiintumaton, niin enemmistö jätti äänestämättä.

Muita äänestäjien korostamia valintakriteereitä olivat sekä koulutus- ja ammattitausta (52 %) ja ehdokkaan asiantuntijuus hyvinvointialueen tehtäväkentällä (51 %). Vailla merkitystä eivät olleet myöskään ehdokkaan kokemus politiikasta (41 %).

Vähiten äänestäjät arvottivat ratkaisussaan sitä, että ehdokas oli istuva kansanedustaja (5 %). Ehdokkaan ikä ja sukupuoli eivät myöskään saaneet kovinkaan suurta painoarvoa valittaessa mieleistä ehdokasta. Muita vähemmän tärkeitä asioita olivat ehdokkaiden henkilökohtainen tuttuus sekä vaalikonevastaukset.

 

Tutkimuksen toteutus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.1.- 2.2.2022. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.398. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.

Lue koko tutkimusosio täältä.

Liity edelläkävijöiden seuraan – tilaa KAKSin uutiskirje

Älä jää yksin – kuntia on helpompi kehittää KAKSin. Liity kuntakentän kuplivaan ja kehittävimpään tutkijoiden, tekijöiden ja toteuttajien yhteisöön.