– Kunnan virallisista talousasiakirjoista talousarvio ja tilinpäätös toimintakertomuksineen ovat tyypillisesti laajoja ja osin monimutkaisia kokonaisuuksia. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että valtuutetut tukeutuvat kunnan talouteen perehtymisessä muihinkin lähteisiin, erityisesti epämuodollisiin ja kunnan taloutta tulkitseviin ja taloustilannetta tiivistäviin tietolähteisiin kuten talousjohdon esityksiin ja valtuustoryhmien sisäisiin keskusteluihin, toteaa professori Lasse Oulasvirta.
Valtuutetuista eniten lisäkoulutusta toivovat naiset, taloushallinnon opintoja vailla olevat, nuoremmat ikäluokat ja uudet valtuutetut, mutta erot taustamuuttujien suhteen ovat pieniä. Päätöksenteon kannalta olisi hyvä, että uudet valtuutetut saisivat valtuustokauden alussa tehokasta koulutusta talousinformaation tulkintaan.
Valtuutetut ovat myös sitä mieltä, ettei talousinformaatiota kunnan palvelujen laadusta ole tarpeeksi saatavilla. Esimerkiksi asiakastyytyväisyys, oppimistulokset ja hoidon vaikuttavuus kiinnostavat valtuutettuja enemmän kuin he kokevat saavansa niistä tietoa.
Tutkimus tehtiin lähettämällä kyselykaavake kaikille Suomen kunnanvaltuutetuille (9 000) sekä haastattelemalla viiden eri kokoisen kunnan valtuutettuja. Kyselyyn vastasi 1214 valtuutettua eli vastausprosentti on 13,5.
Julkaisu luettavissa tästä.
Lisätietoja: professori Lasse Oulasvirta, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
puh. 050 318 6017 Sähköposti: lasse.oulasvirta@uta.fi
yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
puh. 050 509 9042 Sähköposti: lotta-maria.sinervo@uta.fi
