Selvä enemmistö hyväksyy väitteen, jonka mukaan Suomen pitäisi toteuttaa työvoiman saamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan ulkopuolelta (64 %). Vajaa kolmannes asettuu vastarintaan (31 %). Keskimäärää myönteisemmin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan harjoittamiseen suhtautuvat ikääntyneimmät kansalaiset. Keski-ikäisistä ja eläkeikää lähestyvistä monet suhtautuvat asiaan varsin varauksellisesti.
Kaksi kolmesta (67 %) on sitä mieltä, että EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille tulisi määritellä selkeät kriteerit (ikä, ammattitaito, koulutus, työtarjous, toimeentulo jne.), joiden perusteella he saavat oikeuden muuttaa maahan. Neljännes (26 %) suhtautuu tällaiseen ehdotukseen torjuvasti.
Suomalaiset jakaantuvat kahteen leiriin suhtautumisessa väitteeseen, jonka mukaan työnantajilla tulee olla oikeus hankkia ulkomaista työvoimaa oman harkintansa mukaan mistä maasta tahansa ilman viranomaismääräyksiä. Kaksi viidestä (42 %) kannattaa sääntelemätöntä työperäistä maahanmuuttoa ja niukka enemmistö (52 %) vastustaa. Tällä tavalla rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vastustus on jonkin verran lisääntynyt kesästä 2023 (46 %à52 %).
Väittämä, jonka mukaan julistukset työperäisen maahanmuuton lisäämisen hyödyistä perustuvat todellisuuden vastaisiin, epärealistiin uskomuksiin jakaa maan väestön myös eri leireihin. Reilu kolmannes (35 %) allekirjoittaa väittämän ja lähes joka toinen (49 %) kiistää sen. Ääripäitä edustavat perussuomalaisten ja vihreiden tukijat. Valtaosa perussuomalaisten kannattajista hyväksyy väitteen todenperäiseksi (68 %). Vihreiden kannattajat puolestaan torjuvat väitteen (76 %).
Selvityksen tutkimusosio sisältää tarkemmat taustaryhmittäiset tulokset ja lisätietoja kansalaisten näkemyksistä mm. siitä, millainen vaikutus työperäisen maahanmuuton lisääntymisellä olisi Suomeen pidemmällä tähtäimellä.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.9.-3.10.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.070. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
