Kunnallisalan kehittämissäätiön johto vaihtuu

Julkaistu:

Kunnallisalan kehittämissäätiössä kääntyy uusi sivu, kun säätiön hallituksen puheenjohtaja Merja Taponen ja varapuheenjohtaja Kari Karjalainen luovuttavat vastuun seuraajilleen. He ovat olleet ohjaamassa säätiötä niin tyynissä kuin muutostenkin vuosissa, henkilövaihdoksista strategiatyöhön ja kasvaneisiin näkyvyysodotuksiin.

Kunnallisalan kehittämissäätiössä kääntyy uusi sivu, kun säätiön hallituksen puheenjohtaja Merja Taponen ja varapuheenjohtaja Kari Karjalainen luovuttavat vastuun seuraajilleen. He ovat olleet ohjaamassa säätiötä niin tyynissä kuin muutostenkin vuosissa, henkilövaihdoksista strategiatyöhön ja kasvaneisiin näkyvyysodotuksiin.

Lähtö tapahtuu hallitusti ja ajallaan: vuoronvaihdoksen tuo sääntöjen mukainen ikäpykälä: säätiön säännöissä todetaan, että 68 vuotta täyttävä jättää tehtävänsä seuraavassa vuosikokouksessa.

Ikäpykälä on vain hieno asia, Taponen sanoo.

– Ei tarvitse itse käydä painia asian kanssa.

Karjalainen näkee asiassa myös rakenteellisen turvan.

Että joskus edes meistä eroon päästään, hän naurahtaa.

Merja Taponen on ollut säätiön hallituksessa melkein 20 vuotta, ja vuodesta 2022 lähtien puheenjohtajana. Kari Karjalaisellakin hallitustaivalta on takana pitkälti toistakymmentä vuotta.

Taaksepäin katsottuna aika menee todella nopeasti, Taponen sanoo.

Säätiössä ei ole ollut tapana vaihtaa ihmisiä kesken kauden. Joka neljäs vuosi osa hallituksesta on erovuorossa, mutta harvoin kukaan on jättänyt tehtävänsä muista kuin esteellisyyssyistä. Pitkäjänteisyys on ollut tietoinen valinta.

Hyvä porukka on kantanut

Puheenjohtajavuosiaan Merja Taponen kuvaa ennen kaikkea yhteisön kautta.

Hallitus on hieno porukka. Jäsenet ovat todella sitoutuneita. Tänne tullaan ympäri maata, pitkienkin matkojen takaa.

Hallituksessa on ollut merkittävissä tehtävissä toimivia ihmisiä: kuntapäättäjiä, kaupungin- ja kunnanjohtajia, kansanedustajia ja tällä hetkellä myös europarlamentaarikko, Maria Guzenina.

Taustoja on monenlaisia, Taponen sanoo.

Itse tulen luottamushenkilötaustasta, mutta mukana on vahva viranhaltijanäkökulma. Se rikastaa keskustelua.

Vastauksissa kuuluu haikeus. Lähtö ei ole heille pelkkä muodollisuus.

Ihmisiä jää ikävä, Karjalainen toteaa.

Huipputyyppejä kaikki. Ehdottomasti jää ikävä, Taponen komppaa.

Haikeuden rinnalla kuuluu toinenkin sävy: helpotus. Puheenjohtajuus on ollut vaativa tehtävä. Yksin sitä ei kuitenkaan ole tarvinnut kantaa.

Kari on ollut kaikessa tukena. Olemme vähän niin kuin yhdessä vetäneet tätä. Henkilökohtaisesti olen helpottunut, että säätiö on nyt hyvissä voimissa ja tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Voi jättää säätiön tyytyväisin mielin uusiin käsiin.

Näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Viime vuodet ovat olleet hektisiä. Säätiössä on vaihdettu tutkimuspäällikkö ja toimitusjohtaja eläköitymisen vuoksi lyhyen ajan sisällä, ja pienessä työyhteisössä muutokset tuntuvat. Samalla on valmisteltu uusi strategia.

Nyt suuntaviivat ovat aika selvät uudelle hallitukselle ja puheenjohtajalle. Strategiassa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa sijoitustoiminta ja viestintä, Karjalainen sanoo.

Säätiö on merkittävin kohdennetun kunta-alan tutkimuksen rahoittaja. Käytettävissä oleviin varoihin nähden näkyvyyttä on saatu poikkeuksellisen paljon.

Sitä varten me olemme olemassa, Karjalainen sanoo.

Palvelemme nimenomaan kuntia tutkimusten ja niiden julkaisemisen kautta, Taponen täydentää.

Näkyvyyttä ovat tuoneet muun muassa ajankohtaan osuneet gallupit.

Mediakentän muutos on kuitenkin tehnyt tiedottamisesta aiempaa haastavampaa.

Tutkimustuloksia pitää avata ja kansantajuistaa. Ei riitä, että raportti julkaistaan. Tärkeää on, etteivät tulokset jää pölyttymään, vaan että kunnille on niistä oikeasti hyötyä.

He näkevät, että säätiön toiminta on heidän kaudellaan muuttunut ammattimaisemmaksi.

Aikoinaan hallitustyöskentelyssä saattoi olla häivähdys poliittista sävyä. Nykyiset ja viimeaikaiset hallitukset ovat toimineet puhtaasti kuntien näkökulmasta. Työskentely on ammattimaistunut, Karjalainen arvioi.

On keskitytty säätiön ydintehtävään. Hallituksen kokoonpanossa näkyy koko kuntakentän näkemys. Se tuo keskusteluun kuvan siitä, miten kunnissa oikeasti menee, Taponen jatkaa.

Demokratia ja kuntapolitiikka ovat molemmille henkilökohtaisesti läheisiä. Merja Taponen toimii edelleen luottamustehtävissä Janakkalassa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Luottamushenkilö on luottamushenkilö 365 päivää vuodessa, 24 tuntia vuorokaudessa, hän muistuttaa.

– Työmäärää ei aina ymmärretä.

Työmäärä on erityisen suuri johtavissa luottamustehtävissä, kuten kunnanhallituksen puheenjohtajana ja valtuustonpuheenjohtajana, joista molemmista tehtävistä hänellä on kokemusta.

Viimeksi oli todella vaikeaa saada ehdokkaita vaaleihin. Se on iso haaste: miten kuntalainen voi vaikuttaa? Osallistamisesta puhutaan paljon, mutta usein osallistuvat samat harvat.

Kari Karjalainen nyökkää. Molempien äänessä kuuluu nyt myös huoli: huoli demokratiasta ja sananvapaudesta.

Kansalaisvaikuttaminen ei ole sama asia kuin demokraattinen päätöksenteko. Somessa kirjoittelu ei riitä.

Vapautuva aika ei jää tyhjäksi

Kaupunkineuvos, Raision ja Joensuun entinen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on ollut eläkkeellä 2,5 vuotta. Hän jakaa nyt arkeaan Joensuun ja Turun seutujen välillä, perheen ja lastenlasten luona.

Merja Taposellakin riittää tehtäviä omassa kunnassa ja alueella.

Täytyy tunnustaa, että monet omat hommat ovat jääneet viime aikoina huonolle hoidolle. Perheelle ja lapsenlapsille täytyy antaa aikaa. Ja tietysti minulla on vielä muut luottamustoimet hoidettavana, niin kunnassa kuin hyvinvointialueella.

Heidän yhteinen viestinsä seuraajille on selkeä: säätiö on vakaalla pohjalla ja suunta on kirkas.

Tosi hyvä vaihe nyt jatkaa uusilla ihmisillä, Karjalainen sanoo.
Hyvä tästä on lähteä, Taponen lisää

Liity edelläkävijöiden seuraan – tilaa KAKSin uutiskirje

Älä jää yksin – kuntia on helpompi kehittää KAKSin. Liity kuntakentän kuplivaan ja kehittävimpään tutkijoiden, tekijöiden ja toteuttajien yhteisöön.