Suomalaisista enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) suhtautuu neutraalisti vastaanottokeskuksen perustamiseen omaan kotikuntaan. Myönteisesti suhtautuvia on reilu neljännes (28 %) ja noin neljännes (26 %) suhtautuu kielteisesti.
Asuinpaikkakuntatyyppi on yhteydessä näkemyksiin vastaanottokeskuksiin suhtautumiseen. Pääkaupunkiseudulla asuvista keskimäärää useampi suhtautuu myönteisesti (35 %). Maaseutumaisissa kunnissa asuvista reilu viidennes (22 %) suhtautuu myönteisesti ja yli kolmannes (36 %) kielteisesti.
Kaikkein varauksellisimmin vastaanottokeskusten perustamiseen omaan kuntaan suhtautuvat keski-ikäiset (41–50-vuotiaat) (44 %) ja perussuomalaisten kannattajat (68 %). Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista lähes joka toinen suhtautuu myönteisesti.
Jos vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä suunnitellaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja jos ylläpitäjäksi olisi tulossa Suomen Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, niin kuntapäättäjien kantaa ei periaatteessa tarvitse kysyä. Kysyttäessä suomalaisten suhtautumista asiaan mielipiteet jakaantuvat kutakuinkin tasan kahtia. Vajaat puolet (46 %) katsoo, että kunnalla tulisi olla oikeus kieltää vastaanottokeskuksen perustaminen kuntaan. Kaksi viidestä (41 %) katsoo, että kunnalla ei tule olla oikeutta kieltää tällaisten vastaanottokeskusten perustamista.
Vain kolmannes sijoittaisi turvapaikan saaneita nykyistä enemmän omaan kotikuntaansa
Tietyn ajan jälkeen, noin puolen vuoden, turvapaikanhakijat saavat päätöksen oleskeluoikeudesta, joko myönteisen tai kielteisen. Suomalaisista alle kolmannes (31 %) sanoo, että omaan asuinkuntaan tulisi sijoittaa nykyistä enemmän sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluoikeuden maassamme. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) suhtautuu varauksellisesti. Epätietoisia on noin neljännes (26 %).
Ikä on yhteydessä näkemyksiin. Keski-ikäisistä selvä enemmistö (60 %) on sitä mieltä, että omaan asuinkuntaan ei tule sijoittaa nykyistä enempää turvapaikan saaneita pakolaisia. Keskimäärää hieman myönteisemmin suhtautuvat yli 60-vuotiaat (37 % ottaisi asuinkuntaan enemmän myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita).
Puoluekannalla on yhteyttä suhtautumiseen. Vihreiden (57 %), vasemmistoliiton (48 %) ja keskustan (41 %) kannattajista keskimäärää useampi sijoittaisi asuinkuntaansa nykyistä enemmän turvapaikan saaneita pakolaisia. Tuloksista ei selviä se, paljonko enemmän oltaisiin valmiita vastaanottamaan. Penseimmin asiaan suhtautuvat perussuomalaisten tukijat (78 % ei ottaisi enempää). Myös SDP:n kannattajista keskimäärää useampi suhtautuu nuivasti (50 %).
Kysymykset olivat:
1) ”Miten suhtautuisit siihen, että asuinkuntaasi aiottaisiin perustaa turvapaikanhakijoiden (pakolaisten) vastaanottokeskus? Jos kunnassasi jo on vastaanottokeskus, miten suhtaudut siihen?”
2) ”Jos vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä suunnitellaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja jos ylläpitäjäksi olisi tulossa Suomen Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, niin kuntapäättäjien kantaa ei periaatteessa tarvitse kysyä. Pitäisikö kunnilla olla oikeus kieltää tällaisten vastaanottokeskusten perustaminen kuntaan?”
3) ”Tulisiko omaan kuntaasi sijoittaa nykyistä enemmän sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluoikeuden maassamme?”
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 18.–24.3 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.008. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087
Kysymys 10. kokonaisuudessaan: ”Jos vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä suunnitellaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja jos ylläpitäjäksi olisi tulossa Suomen Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, niin kiuntapäättäjien kantaa ei periaatteessa tarvitse kysyä. Pitäisikö kunnilla olla oikeus kieltää tällaisten vastaanottokeskusten perustaminen kuntaan?”
Pitäisi kysyä mielipidettä erikseen niiltä, jotka saivat vastaanottokeskuksen lähinaapurikseen, tien toiselle puolelle 50 metrin päähän. Pikkukylään otettiin 130 turvapakanhakijaa. Vastaantulijoista noin kaksi kolmasosaa on näitä tulokkaita. Paikalliset jäävät jalkoihin.
Tutkimuksen tämä osio on nähtävissä nettisivuillamme. Kyseessä oli kolmen kysymyksen sarja myös muita aihepiirejä käsittelevässä mielipidetutkimuksessa, jonka toteutti TNS Gallup ajanjaksolla 18.-24.3.2016.
En ole nähnyt tällaista kyselyä missään. Onkohan varmasti sattumanvaraisesti valittu vastaajajoukko vai onko TNS Gallup valinnut ”sopivat” vastaajat? Tämä ei VOI pitää paikkaansa.
Hei!
Olisiko itse tutkimus mahdollista nähdä jossain? Ei siis vain tuloksia.
Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista turvapaikanhakijoihin ja turvapaikan saaneisiin seuraavalla kolmella kysymyksenasettelulla:
1) ”Miten suhtautuisit siihen, että asuinkuntaasi aiottaisiin perustaa turvapaikanhakijoiden (pakolaisten) vastaanottokeskus? Jos kunnassasi jo on vastaanottokeskus, miten suhtaudut siihen?”
2) ”Jos vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä suunnitellaan yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja jos ylläpitäjäksi olisi tulossa Suomen Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, niin kuntapäättäjien kantaa ei periaatteessa tarvitse kysyä. Pitäisikö kunnilla olla oikeus kieltää tällaisten vastaanottokeskusten perustaminen kuntaan?”
3) ”Tulisiko omaan kuntaasi sijoittaa nykyistä enemmän sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluoikeuden maassamme?”
Olisiko mahdollista saada näkyville tarkasti ne kysymykset, joita haastateltaville esitettiin!
Kiitos!