| Kirjoittanut:
Kunnan toiminnoista osa joudutaan yhtiöittämään. Vero-oikeuden professori Seppo Penttilä kehottaa kuntia toimimaan vuoden 2014 aikana. – Yhtiöt on syytä muodostaa nyt, kun ikkuna on auki, hän suosittelee.
Ikkuna on kuntalain muutos, joka koskee kuntien liiketoimintaa. Jos kunta hoitaa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. Tällaiset tehtävät tulee pääsääntöisesti yhtiöittää vuoden 2014 aikana.
Lain voimaantulosäännökseen sisältyy varainsiirtoverotusta koskeva kohta. Siirrossa voidaan välttyä varainsiirtoverolta, jos kunta tai kuntayhtymä luovuttaa yhtiöittämisvelvoitteen täyttämiseksi kiinteistön tai osakkeita yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. Verovapautta voi hakea etukäteen tai pyytää jälkikäteen jo maksetun veron palauttamista.
Varainsiirtoveroa peritään osakkeiden arvosta 2 prosenttia ja kiinteistöistä 4 prosenttia. Yhtiömuotoisissa kiinteistöissä vero on 2 prosenttia. Isojen kaupunkien yhtiöittämishankkeissa verosumma voi nousta useisiin miljooniin euroihin.
– Siirtymäsäännöstä toivottavasti jatketaan tai varmistetaan lainmuutoksella, ettei varainsiirtoveroa mene jatkossakaan yhtiöittämistapauksissa, Tampereen yliopisto vero-oikeuden professori, OTT Seppo Penttilä toivoo.
Kun ei ole tiedossa, miten siirtymäsäännöksen käy, kannattaa ”pakolliset yhtiöittämiset” hänen mielestään toteuttaa varmuuden vuoksi jo tänä vuonna.
Pelotteena KVL:n satamapäätös
Pelotteena toimii Keskusverolautakunnan helmikuinen päätös (KVL 8/2014). Siinä lautakunta päätti, että kunnan satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen ei ollut liiketoimintasiirto eikä varainsiirtoveroa voi sen vuoksi välttää. Lautakunta äänesti asiasta. Vähemmistöön jäi Kuntaliiton edustaja.
KVL katsoi, ettei edellytys veronalaisesta luovutushinnasta täyttynyt, koska kunta ei ollut verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamastaan satamaliiketoiminnasta.
– KVL:n ratkaisu on kyseenalainen, Seppo Penttilä toteaa.
Hän toivoo, että kunta valittaisi päätöksestä KHO:een. KVL:n päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Myös Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt varainsiirtoverosta vapautumista tuoreessa päätöksessään (KHO 2014:29). Punnittavana oli kunnan päätös kiinteistö- ja vuokraustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakekantojen siirtämisestä kunnan kokonaan omistamalle holding-yhtiölle. Kunnan tarkoituksena oli yhtiöittää myös liikelaitos, joka omisti muun muassa kunnanviraston, koulut, päiväkodit ja terveyskeskuksen. Yhtiöitettäviä toimintoja ei voitu pitää liiketoimintana ja sen vuoksi luovutuksista holding-yhtiölle oli suoritettava varainsiirtovero.
Kuntaa ei saisi yliverottaa
Seppo Penttilä toivoo, että säännöksiä selkiytettäisiin.
– Miksi kunnan toimintojen yhtiöittämisessä pitäisi maksaa ylimääräisiä verokustannuksia, hän kysyy.
Veronhuojennusta ei pitäisi rajata vain liiketoimintaan. Esimerkiksi kiinteistöjen yhdistäminen yhteen yhtiöön voi olla kunnan tapa lisätä kunnan toiminnan tehokkuutta. Osakeyhtiö voi tehdä tällaisen yhtiöittämisen ilman varainsiirtoverokustannuksia, mutta kunta ei
Kunta on viranomainen. Viranomaistehtäviä ei voi yhtiöittää, mutta liiketoiminnan ja viranomaistoiminnan väliin jää muita toimintoja. Näitä järjestelyitä ei saisi Penttilän mielestä ylimääräisesti verottaa.
Sopiiko verosuunnittelu kunnalle, joka itse elää veroista ja maksuista?
Seppo Penttilän mielestä myös kunta voi – ja sen pitääkin – harjoittaa verosuunnittelua.
– Verosuunnittelu on yksi osa toiminnan suunnittelua. Selvitetään veroseuraamukset ja otetaan ne päätöksenteossa huomioon. Tämä on vain yksi osa hyvää toiminnan suunnittelua. Ainakin itse kavahtaisin kuntaa, joka vain ajelehtii, eikä suunnittele toimintaansa kokonaisuutena, veroprofessori toteaa.
Emoyhtiönä voi olla jo toimiva yhtiö
Holding-yhtiö on yksi tapa tasata kuntayhtiöiden tappioita ja mahdollisia voittoja.
– Järjestelyt eivät saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Emoyhtiönä voi toimia myös joku jo olemassa oleva kunnan yhtiö, jonka alla muut yhtiöt toimivat. Kunnallisessa päätöksenteossa se voidaan tietysti kokea ongelmaksi, koska päättäjät eivät pääse suoraan valvomaan yhtiöitä, Seppo Penttilä myöntää.
Hän on mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittamassa tutkimuksessa Kuntayhtiöt osakeyhtiö-, vero- ja kuntalainsäädännön ristiaallokossa. Syksyllä valmistuvan tutkimuksen muut urakoijat ovat julkisoikeuden yliopistonlehtori Asko Uoti, yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera ja yritysjuridiikan yliopistonlehtori Janne Ruohonen Tampereen yliopistosta.
Kommentit