Väitöstutkija kokoaa kuvaa suomalaisista kuntajohtajista: ”Hyvä johtaja luo keskusteluyhteyksiä”

Hallintotieteiden maisteri Henna Paananen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta on tutkinut sekä suurten ikäluokkien että uuden sukupolven kuntajohtajia.

Henna Paananen, 28, on saanut Kunnallisalan kehittämissäätiöltä yksivuotisen tutkija-apurahan väitöskirjaa varten. Otsikkona on Suomalainen kuntajohtaja. Mistä tulet, minne menet?

Tutkimusaineistoa on kertynyt kosolti aiemmista tutkimuksista kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin ja yliopistonlehtorin Jenni Airaksisen kanssa ensin tutkimusassistenttina ja nyt tutkijana. Tohtorin tutkintoon Paananen tähtää vuonna 2019.

Tällaista historiaa tarkastelevaa kokoavaa näkemystä ei ole aiemmin tehty kotimaisen kuntajohtajuuden tutkimuksessa.

Tarkoituksena on selvittää, miten kuntajohtamisemme on muuttunut viime vuosina, millaisia haasteita siihen nyt liittyy ja miten niihin voidaan vastata.

Paananen kokoaa, tiivistää ja jäsentää uudelleen laajaa eri lähtökohdista saatua tietoa. Tutkimus voi tuottaa näkökulmia muun muassa vuorovaikutuksesta, kriiseistä ja esimerkiksi tähän asti tutkimuksessa vähälle jääneistä aiheista.

Toisaalta historiataustan ohella pureudutaan johtajien vuorovaikutukseen ja selkeytetään, mikä kuntien, kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden johtamista haastaa tai miten konflikteilta voidaan välttyä.

Ulospäin johtamista

Kunnat muuttuvat ja erityisesti soten siirtyessä muualle kunnan asema muuttuu. Entä kuntajohtajan asema?

– Kuntajohtajat, olivat sitten suurten ikäluokkien tai uuden polven edustajia, eivät näe itseään palvelujen johtajina. Luultavasti tulee entisestään lisääntymään kunnasta ulospäin suuntautuva johtaminen sekä kuntayhteisön johtaminen, Henna Paananen kertoo tähänastisen tutkimustiedon perusteella.

Kuntajohtajan tärkeä tehtävä on varmistaa, että palvelukseen saadaan oikeita ja luotettavia henkilöitä. Johtaja ei kyttää alaistensa toimintaa, vaan löytää motivoituneet persoonat, jotka kykenevät yhteistyöhön.

– Kun uuden sukupolven kuntajohtaja tulee ensin tiettyyn ympäristöön, hän etsii avainhenkilöt, joissa sekä kemia että kunnioitus kohtaavat ja ottaa selville, mitä nämä henkilöt voivat tarjota kuntayhteisön käyttöön. Tärkeää on myös antaa tilaa kanssaihmisille. Alussa on siksi viisasta toimia syöttämättä liikaa saati sanelematta.

Paananen toteaa, että kannattaa odottaa vastapuolen ajatuksia ja saada näin tietää, millaisia ne ovat.

– Kuntajohtaja ei siis korosta auktoriteettiaan ja asemansa tuomaa valtaa, hän kiteyttää.

Ei kaavamaista kuntakäsitystä

Ilmapiiri voi olla monenlainen vielä ”sotettomissakin” kunnissa – eli suomalainen kuntakenttä on jatkossakin kirjava, Henna Paananen uskoo.

Kaikille kuntayhteisöille varmasti sopivaa valmispakkauskuntajohtajaa ei Paananen lähde odottamaan esimerkiksi tyyliin ”nyt tarvitaan luomisvoimaisia” tai ”some-veijareita”, vaan tarpeen ratkaisee kunkin kunnan oma profiili. Ne taas poikkeavat reippaastikin toisistaan.

– Viranhaltijat ja poliitikot voivat olla kaukana toisistaan, jolloin tarvitaan erityisen läpinäkyvää lojaaliutta ja luotettavuutta. Jos taas pystytään tekemään jouheasti poliittisia päätöksiä ja viranhaltijasuhteet ovat kunnossa, voidaan ottaa lähinnä kunnantalolta poissa toimivia ideanikkareitakin kuntajohtajiksi.

Elinkeino- ja elinvoimapolitiikka sekä hyvinvointi jäävät joka tapauksessa kunnan vastuulle, Paananen muistuttaa.

– Yhteenkokoavaa, karismaattistakin johtoa tarvitaan.

Karisma ei välttämättä kuitenkaan ole sama kuin somettaminen.

– Ennemminkin tarvitaan kuntajohtajaa, joka pärjää sananvaihdossa yhtä lailla kirjastossa kuin Teboililla. Siellä se kirkastuu jopa tehokkaamminkin kuin netissä.

Toisaalta nykyisin sosiaalisen median palvelut tarjoavat kosketuksen erilaisiin ihmisiin.

Onko hyvä kuntajohtaja siis sosiaalinen eläin?

– Ei, koska se asettaa oletuksen häärääjästä. Kunnanjohtaja tarvitsee kykyä kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia kuntalaisia: kenttävarauksista suivaantunutta toisen asteen opiskelijaa, työtöntä tai yrittäjää. Kaikkien kanssa pitäisi pystyä keskusteluun, jota ei voi pitää vain raskaana velvollisuutena.

Tietoa monista lähteistä

Isoissa kunnissa kuten Helsingissä ja Tampereella kuntajohtaja on pormestari eli poliitikko, ei täysin viranhaltija.

– Suomalainen kuntajohtajajärjestelmä on erilainen kuin vaikka muualla Euroopassa. Vaikka järjestelmä asettaa poliitikot eri asemaan kuin johtavan viranhaltijan, meillä kuntajohtaja on tiiviisti tekemisissä politiikan kanssa.

Kunnan kulttuurista riippuu paljon, minkälaisessa roolissa kuntajohtaja toimii.

– Jos paikallispolitiikan luonne on sellainen, että poliitikot kokevat poliittisen johtajan tuovan lisää luotettavuutta tai rikastavan kunnan johtamisjärjestelmää, niin miksipä ei pohdittaisi pormestarijärjestelmän mahdollisuuksia. Meillä on kuitenkin monenlaisia kulttuureja.

Demokratiaakaan tutkija ei heti allekirjoita pormestarisysteemin kaikkeen käyväksi eduksi.

– Pienessä kunnassa voidaan kysyä, löytyykö riittävästi päteviä henkilöitä, joista valita pormestaria. Toki isoissa kaupungeissa on varaa valita. Pormestarin tehtävä vaatii kuitenkin täyttä heittäytymistä ja erilaisia kompetensseja kuin valtuutettuna tai kunnanhallituksen jäsenenä toimiminen, Henna Paananen sanoo.

Hyvän kuntajohtajan ominaisuuksista Paananen pohtii ainakin näitä:

– Hän lukee tilanteita, soveltuu ympäristöön, mutta on myös uskollinen itselleen olematta tuuliviiri. Hyvä kuntajohtaja hankkii tietoa monista lähteistä, kuuntelemalla, heittäytymällä ja pystyy poimimaan syötteistä johtamistyölle olennaiset elementit.