Yksi pimentoon jäävä osa-alue liittyy puolueiden hallitsemiin noin sataan säätiöön, joiden yhteen laskettu varallisuus on n. 1,4 miljardia euroa. Joidenkin puolueiden suurin omaisuus on siirretty säätiöihin. Säätiöt osallistuvat vaihtelevasti puoluejärjestöjen vuosibudjettien kokoamiseen. Käytännössä kuitenkin puolue- ja vaalirahoituksessa säätiöiden merkitys on vähäinen, vaikka isoimmat tuet kulkevat toisinaan juuri säätiöiden kautta.
Puolue- ja vaalirahalait tarjoavat niukalti tietoja säätiöiden toiminnasta. Tätä lakien katvealuetta myös käytetään rajoitusten ja julkisuusvaatimusten väistelemiseen. Säätiölain tarjoamilla asiakirjoilla voidaan kuitenkin jäljittää miljoonia euroja näitä puoluevalvonnan ulkopuolelle jääneitä varoja.
Osa puoluetaustaisista säätiöistä keskittyy omaisuuden hallintaan sekä varainhankintaan ja osa hoitaa puolueiden toiminnallisia lohkoja, kuten puoluearkistoja tai ajatuspajoja. Osin toiminta on etääntynyt myös puolueiden ulkopuolelle.
Säätiöiden omaisuuden määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta jopa satoihin miljooniin euroihin. Tyypillisimmillään puoluesäätiön omaisuuden määrä vuonna 2015 oli 300 000 euroa ja vuosibudjetti 100 000 euroa.
Eri puolueet käyttävät säätiöitä vaihtelevin tavoin. Ylivoimaisesti suurin varallisuus on RKP:llä, jonka yksityinen varainhankinta perustuu juuri säätiötukeen. SDP:llä talousperusta on yleensäkin huomattavan laaja, minkä voi todentaa säätiöitä seuraamalla. Sen sijaan Vihreillä ja Kristillisdemokraateilla ei ole säätiöitä lainkaan, vaan rahoitusjärjestelyjä on etsittävä toisaalta. Muilla puolueilla säätiöiden merkitys on jotain näiden väliltä.
Tuore tutkimus vyöryttää esiin listan aiemmin varjoon jääneitä puolue- ja vaalirahan lähteitä. Tutkimusjulkaisu luettavissa tästä.
Lisätietoja: VTT Tomi Venho, tomven@luukku.com
Kommentit