| Kirjoittanut:
Kuinka maakuntalehti tasapainoilee ottaessaan kantaa suurkuntaliitokseen? Toimittaja Anna Humalamäki tutkii Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitusten argumentointia Lahden seudun kuntaliitoshankkeessa.
Toimittaja Anna Humalamäki tekee paraikaa pro gradu -tutkielmaa Tampereen yliopiston journalistiikan maisteriohjelmassa työotsikolla ”Puhuttelua pääkirjoitusten lasikabinetissa – maakuntalehden retoriset strategiat kuntaliitosargumentaatiossa”.
Miksi maakuntalehtien kuntaliitoskirjoittelua on syytä tutkia?
– Elämme historiallisesti merkittävää paikallishallinnon murroskautta. On tärkeää tutkia sitä eri tieteenaloilla, myös journalismin näkökulmasta. Media ei ole kuntaliitoskysymyksissä toimeton sivustaseuraaja vaan tärkeä vallankäyttäjä. Yksi tapa tutkia tätä vallankäyttöä on analysoida median sisältöjä. Tiedotusvälineiden osapuolisuuden ymmärtäminen on tärkeää niin päättäjille, kuntalaisille kuin medialle itselleenkin.
Humalamäki tarkastelee pro gradu -työssään, miten maakuntalehden osallisuus kuntaliitokseen ilmenee. Aineisto tulee Lahdessa ilmestyvän Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksista. Näkökulma on kiinnostava. Sanomalehti ja sen eri osastot eivät siirrä tietoa tai mielipiteitä toimittajalta lukijalle. Prosessi on jotain aivan muuta.
– Käsitän pääkirjoitukset eräänlaiseksi diskursiiviseksi julkisuustilaksi, jonne lehti kutsuu eri tahoja puhuteltavaksi. Ketkä saavat kutsun ”pääkirjoituskabinettiin” ja miten heitä siellä puhutellaan?
”Etelä-Suomen Sanomat suurliitoksen kannalla”
Anna Humalamäki toivoo pystyvänsä valaisemaan, millainen osapuoli maakuntalehti kuntaliitoksessa on. Gradun tekijä kiinnostui Lahden seudun suurkuntahankkeesta kesällä 2010 Orimattilan Sanomien toimitusharjoittelijana.
– Sain silloin sellaisen käsityksen, että lahtelainen maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat ajaa kiivaasti liitoksen toteutumista. Aloin pohtia, mikä itse asiassa on median rooli kovaa vauhtia yleistyvissä kuntaliitoksissa. Analysoin kandidaatintutkielmaani varten pienen otoksen Etelä-Suomen Sanomien kuntaliitospääkirjoituksia, ja nyt jatkan tutkimusta laajemmalla aineistolla.
– Lahden seudun suurkuntahanke on kiinnostava tutkimuskohde, koska liitos olisi toteutuessaan ollut yksi Suomen suurimmista. Suurkuntaliitos tarjoaa oivat puitteet median roolin tutkimiselle. Miten ja keitä maakuntalehti puhuttelee kysymyksessä, joka koskettaa sen levikkialuetta näin laajasti?
Lahden seudun suurkuntahanke pantiin vireille loppuvuodesta 2007 ja se jatkui syksyyn 2010 asti. Liitos kariutui valtuustojen äänestyksissä.
– Omat siteeni Päijät-Hämeeseen ovat lähes olemattomat. Olen viettänyt maakunnassa ainoastaan yhden kesän. Minulla ei ole asioista niin paljon ennakko-oletuksia kuin jollakulla päijäthämäläisellä kenties olisi. Toivoakseni juuri tämä ulkopuolisuus auttaa minua tulkitsemaan pääkirjoituksia avoimin mielin. Tutkimuksen kohteena ovat nimenomaan tekstit – ei se, mitä alueella ”todellisuudessa” tapahtui tai mitä kukin taho liitoksesta tosiasiallisesti ajatteli.
Miksi valitsit metodiksi retorisen analyysin? Millaista tietoa se tuottaa pääkirjoituksista?
– Retorinen analyysi soveltuu hyvin mielipidekirjoitusten ja näin ollen myös pääkirjoitusten tutkimiseen. Analyysini pohjautuu uuden retoriikan edustajan Chaïm Perelmanin käsitteistöön, jonka kolme osa-aluetta ovat argumentaation tekniikat, yleisöt ja esisopimukset. Niitä tarkastelemalla on mahdollista analysoida pääkirjoitusten argumentaatiota varsin yksityiskohtaisesti.
– Kiinnitän erityisesti huomiota pääkirjoitusten yleisöihin: kenelle maakuntalehti suuntaa argumentaationsa liitosprosessin eri vaiheissa? Milloin liitoksen kannalle suostutellaan suppeampia erityisyleisöjä, esimerkiksi jonkin tietyn kunnan päättäjiä? Milloin taas argumentoidaan niin, että väitteet voisi periaatteessa allekirjoittaa kuka tahansa arvostelukykyinen?
– Yleisön perusteella määräytyy argumentoinnin yhteisesti hyväksytty perusta, eli esisopimukset. Niitä tarkastelemalla saadaan tietoa siitä, millaisiin arvoihin ja tosiasioihin liitosta perusteltaessa vedotaan. Argumentaation sitominen esimerkiksi rahaan on tehokasta, koska kulttuurissamme raha arvona kyseenalaistetaan harvoin.
– Argumentaation tekniikat perustuvat joko asioiden yhdistämiseen tai niiden erottamiseen toisistaan. Kandidaatintutkielmassani havaitsin, että Etelä-Suomen Sanomat hyödynsi argumentaatiossaan esimerkiksi järjen ja tunteen välistä vakiintunutta erottelua. Lehti argumentoi, että kuntaliitoksen vastustajat toimivat tunteella. Argumentin teho perustuu siihen, että kulttuurissamme arvostetaan järkeä.
Maakuntalehdeltä vaaditaan erilaista pelisilmää kuin paikallislehdiltä kuntaliitoskysymyksissä. Millaista?
– Maakuntalehti pyrkii olemaan koko maakunnan lehti. Se ei voi ajaa yksittäisen kunnan etua muiden kustannuksella. Se saattaisi suututtaa ja mahdollisesti menettää osan lukijakunnastaan. Laskevien levikkien aikakaudella se ei olisi kovin järkevää – pikemminkin lukijoista yritetään pitää kiinni kynsin hampain.
– Etelä-Suomen Sanomilla on liitoskunnissa vankka asema. Lahden seudun suurkuntahankkeen yhdeksästä kunnasta seitsemän kuuluu sen ydinlevikkialueeseen. Liitoksen kannatus kuitenkin vaihtelee kunnasta toiseen, mikä tekee argumentaatiotilanteesta haastavan.
Keitä maakuntalehti lehti kutsuu ”pääkirjoituskabinettiinsa”?
– Pääkirjoituksen elitistinen lajityyppi asettaa omat ehtonsa argumentaatiotilanteeseen. Läheskään kaikki eivät lue pääkirjoituksia. Kun maakuntalehti argumentoi pääkirjoitustilassa, on syytä olettaa, että tekstien ensisijaisena yleisönä on alueen eliitti. Lehti pyrkii vaikuttamaan alueen päättäjiin, jotka ratkaisevat liitoksen toteutumisen.
– Pääkirjoitukset ovat kuitenkin kenen tahansa luettavissa. Näin ollen argumentaation on edettävä yhteisen hyvän ehdoilla. Lehti ei voi vedota pelkästään päättäjien suppeisiin erityisintresseihin, vaan sen on esitettävä perusteluja, jotka myös tavalliset kuntalaiset voivat hyväksyä.
– Oletettavaa on, että argumentaation yleisöt, esisopimukset ja tekniikat vaihtelevat liitosprosessin eri vaiheissa. Keihin lehti vetoaa kansanäänestysten alla? Entä ennen lopullista ratkaisua? Keitä puhutellaan liitoksen kaaduttua? Tämäntyyppisiin asioihin kiinnitän tutkimuksessa huomiota.
Kommentit