Tutkimuksessa käytiin läpi 80 000 terveydenhuollon vaaratapahtumailmoitusta kymmenen vuoden ajalta. Lähes puolet koskivat lääkehuoltoa. Toiseksi eniten vaaratapahtumia oli tiedonhallintaan ja tiedonkulkuun liittyvissä tapahtumissa.
Tiedonkulun puutteita on esiintynyt potilassiirroissa. Potilaita on kuljetettu toiseen hoitopaikkaan ilman hoitotietoja ja vastaanottava yksikkö on joutunut kalastelemaan tietoja puhelimitse. Runsas paperitulosteiden määrä on osoittautunut tiedonhallinnan ongelmaksi, sähköisestä potilastietojärjestelmästä huolimatta. Tulosteita löytyy niille kuulumattomista paikoista, kuten lattialta, potilashuoneista tai toisesta yksiköstä. Tämä vaarantaa myös yksityisyyden suojaa.
Maineen merkitys kasvaa, kun alaa avataan kilpailulle
Lisäksi tutkimuksesta ilmenee, että joka viides terveydenhuollon organisaatioissa tehty vaaratapahtumailmoitus on arvioitu organisaation maineelle haitalliseksi.
– Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta on osa laatutyötä ja velvoittaa organisaatioita riskien hallintaan. Sote-palvelujen toiminnan laadun keskeisistä piirteistä asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja korkeatasoinen osaaminen korostuivat imagoa rakentaviksi tekijöiksi ja potilasturvallisuuden kulmakiviksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta painottaa.
Vaaratapahtumailmoitukset tehdään kansalliseen HaiPro-järjestelmään (Terveydenhuoltolaki).
– Tiedot potilas- ja asiakasturvallisuuden tilasta jäävät usein vain organisaation sisäiseen käyttöön. Siksi tämän tiedon merkitystä maineelle ei ole ymmärretty, Saranto sanoo.
Julkaisu luettavissa tästä.
Lisätietoja: Professori Kaija Saranto, kaija.saranto(at)uef.fi, puh. 050 565 0040.
Kommentit