Valli-Lintu avaa uudistuksen taustoja: Illuusiota vapaaehtoisesti edistyvästä sote-uudistuksesta, ideologiseksi leimattuja esityksiä riittävästä omasta palvelutuotannosta ja ostopalvelurajoituksista sekä julkisomisteisten yhtiöiden asemasta. Oliko kyse ideologiasta vai perustuslakivaliokunnan perinnöstä viime vaalikaudelta vai halusta varmistaa uudistuksen läpimeno ilman uusia avauksia?
Sote-uudistuksen keskeiset kipupisteet liittyivät uudistuksen suhteeseen markkinoihin ja kuntien ja hyvinvointialueen rahoitukseen ja sen muutoksiin.
Perustuslakivaliokunta otti kantaa asioihin, joita hallitus ei ollut esittänyt, eikä siis vaikutuksia vielä edes kartoitettu. Näin se avasi mahdollisuutta poiketa aiemmasta tulkintakäytännöstään. Tällaisia olivat Coxaan ja Sydänsairaalaan liittyneet avaukset julkisomisteisista yhtiöistä sekä alihankintaa koskevat linjaukset.
Valli-Linnun mukaan kuntarakenteen ja soten kujanjuoksu on sote-uudistuksessa saanut päätöksen, mutta sote vasta uuden alun. Kuntarakenteen osalta ikärakenteen heikentymisestä johtuneet sote-palveluiden järjestämisen ja rahoittamisen haasteet siirtyvät hyvinvointialueille. Kuntien ikärakenteen heikentymisessä katse siirtyy nyt kuntien muihin palvelutehtäviin.
Paine kuntien asemoitumisen muuttumiseen on tunnistettu, mutta muutosprosessi on kesken. Valli-Lintu toivoo, että kuntarakenne pysyisi tässä kehityksessä mukana. Elinvoimaisen kunnan rooliin kuuluu kyetä vastamaan myös peruspalveluista ja kunnan kehittämisestä asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Kunnassa on oltava liikkumavaraa tehdä päätöksiä. Kuntarakenne ei saisi olla vain taloudellisten realiteettien mukaan ajelehtiva ajopuu.
Julkaisun pääset lukemaan täältä: Auli-valli-lintu-2021-sote-ja-kuntarakenteen-pitka-kujanjuoksu
Lue myös Valli-Linnun Julkaisun edelliset osat I (2017) ja II (2019)
Kommentit