| Kirjoittanut:
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt Oulun yliopiston maantieteen laitoksella laskelmat terveydenhuollon ympärivuorokautisten 24/7-päivystyspisteiden karsimisesta ja niiden vaikutuksesta palveluiden saavutettavuuteen. Nykyisten 58 päivystyspisteen sijaan pisteitä saattaisi olla jatkossa minimissään 30 tai vain 20.
Sairaala- ja terveyskeskusverkko joutunee harvennushakkuiden kohteeksi luultavimmin jo lähitulevaisuudessa. Yksinomaan kisa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta on niin kovaa, että ratkaisuja joudutaan hakemaan todennäköisesti myös palvelupisteiden keskittämisestä. Tällaista tilannetta STM on tilaamassaan tutkimuksessa ennakoinut.
Viimeisen vuoden ajan Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on urakoitu käytännössä koko terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluverkon parissa. Keskittämisratkaisuja on tutkittu erikoissairaanhoidon ja synnytyssairaaloiden osalta. Tuorein tutkimus käsittelee perusterveydenhuollon 24/7-päivystyspisteiden karsintaa.
Maantieteen professori Jarmo Rusanen on valtakunnan johtavia GIS-paikkatietotutkimuksen osaajia ja hänen johtamansa tutkijajoukko on käynyt käsiksi paljon pelkoja ja intohimoja herättävään aiheeseen.
Rusasen tutkijaryhmän taustalaskelmat osoittavat, että terveydenhuollon päivystyspisteiden harvennushakkuut eivät välttämättä vaikuta dramaattisesti palveluiden saavutettavuuteen, jos palveluverkkoa karsittaessa päähuomio kiinnitetään nimenomaan kansalaisten matkustusaikoihin hallinnon laatikkoleikkien sijaan.
Rusanen sanoo, että tutkimusmenetelmä on aukoton, tutkimus on toistettavissa ja se perustuu vahvaan dataan alueiden väestöstä.
Tuorein tutkimus 24/7-päivystyspisteiden keskittämisestä on laskettu 55, 50, 45, 40, 35, 30, 25 ja 20 jäljelle jäävän päivystyspisteen mukaan.
– Jokaisen laskelman kohdalla on etsitty optimi palvelupisteverkko palveluiden saavutettavuuden kannalta. Ne toimipisteet ovat valikoituneet, joiden saavutettavuus on alueen väestön kannalta paras.
Saavutettavuutta mitataan alueen väestön matkoihin käyttämällä ajalla hakeutuessaan palvelupisteeseen. Rusanen muistuttaa, että ns. ”leikkauslista” on valikoitunut vain ja ainoastaan sijainnin perusteella.
– Kyseessä ei siis ole arvio päivystyspisteiden hoidon laadusta, kustannustehokkuudesta tai ylipäätään terveydenhuollon substanssiin liittyvistä kysymyksistä.
Yllättävää on, että jos päivystyspisteitä olisi jatkossa esimerkiksi 40, sillä ei olisi suurtakaan vaikutusta palveluiden saavutettavuuteen verrattuna nykytilanteeseen.
– Saavutettavuuden mediaani kohoaisi vain vajaalla minuutilla. Suurin osa väestöstä ei joutuisi käyttämään juurikaan nykyistä enemmän aikaa hakeutuessaan päivystyspisteeseen, Rusanen sanoo.
Jos harvennushakkuut olisivat kovimmat mahdolliset ja jäljelle jätettäisiin 20 ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystyspistettä, optimi palveluverkko olisi tässä:
Haartmanin sairaala Helsingissä, Etelä-Karjalan keskussairaala Lappeenrannassa, Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin keskussairaala, Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa, Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala Oulaisissa, Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa, Lapin keskussairaala Rovaniemellä, Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä, Kainuun keskussairaala Kajaanissa, Tampereen yliopistollinen sairaala, Seinäjoen keskussairaala, Riihimäen seudun terveyskeskus, Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa, Vaasan keskussairaala, Turun yliopistollinen sairaala ja Satakunnan keskussairaala Porissa.
Jarmo Rusasen mukaan 20 päivystyspisteen kohdalla saavutettavuudessa tapahtuisi nykytilanteeseen verrattuna jo vähän tuntuvammin muutosta. Kun nykyisen päivystyspisteverkon saavutettavuuden mediaani on 12 minuuttia ja 17 sekuntia, mediaani kohoaisi 17 minuuttiin 39 sekuntiin.
– Mutta muutos ei olisi vielä tässäkään dramaattinen väestön enemmistön osalta.
Professori toivoo, että saavutettavuusanalyysit otettaisiin poliittisessa päätöksenteossa todesta arvioitaessa terveydenhuollon ja ylipäätään kuntapalveluiden toimipisteiden keskittämistä.
– Eikö paras mahdollinen saavutettavuus ole hyvä perusta päätöksenteolle, jos edessä on joka tapauksessa palvelupisteiden karsinta.
Professori Rusasen työryhmän tutkimustulokset löytyvät alla olevasta tiedostosta. Katso, miten vaihtoehdot valikoituvat.
Kommentit