Ala-Nissilän ja Härmälän lähtökohta on vakaumuksellinen. Pienet ja keskisuuret kaupungit ja maaseutukunnat kunnat edustavat heille sitä parasta Suomea, joka ei saisi kuihtua. Suomen sisäistä muuttoliikettä voidaan tasapainottaa tai sen suunta jopa kääntää.
Kuntien kannattaa ryhtyä voimakkaisiin toimiin asumisen edistämiseksi. Kakkosasuminen on iso mahdollisuus ja siitä voi tulla ykkösasumista, kun suositaan kakkosasuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi. Tätä rajoittavat kaava- ja muut määräykset tulee kumota ja sallia laadukas lisärakentaminen ja asunnon tason nosto. Monella paikkakunnalla asuu nytkin entistä suuremman osan vuodesta entistä enemmän ihmisiä.
Pääkaupunkiseudun eläkeläisellä on kenties ensimmäistä kertaa eläessään mahdollisuus vaurastua, kun myy asuntonsa ja ostaa tilalle paremman ja halvemman pienemmältä paikkakunnalta.
Pula on osaajista. Monet seutukaupungit ovat vahvoja teollisuus- ja vientikaupunkeja. Hyvä lukio on valtti niiden kehitykselle. Korkeakouluopetukseen sekä innovaatio- ja teknologiarahoitukseen täytyy olla parempi pääsy. Jatkajien löytämistä yrityksille voitaisiin helpottaa yhdistämällä oppisopimuskoulutus ja yrityksen omistajanvaihdos.
Liikenteen merkitys on suurempi kuin koskaan. Autoilusta riippuvuutta ei kannata ujostella, kun autoilu on muuttumassa nopeasti vähäpäästöiseksi. Myös kevyen liikenteen verkostoa tulee kehittää. Monelle paikkakunnalle juna tunnissa on tärkeämpi kuin ohi porhaltava tunnin juna.
Kuntien ja kaupunkien tulee kohentaa ympäristöään. Suomi on nyt pusikoiden luvattu maa. Maisemia voidaan pienin kustannuksin avata ja siten tuoda hieno luonto ja kulttuuriperintö ihmisten nähtäville. Pienvesistöjen kunnostusta tulee jatkaa. Urheilusta ja kulttuurista paikkakunnat saavat lisäarvoa, voimavaroja ja nuoret harrastustoimintaa.
Kehitys on yrittäjävetoista. Elinkeinoelämän kehittämisessä kannattaa olla ennakkoluulottomia. Esimerkiksi kaivostoimintaan ja tuulivoimaan panostaneet kunnat ovat selvästi voittajien puolella. On paljon esimerkkejä kunnista, joissa nämä elävät sopusoinnussa muiden elinkeinojen, loma-asumisen ja matkailun kanssa.
Maallemuuttaja esitetään mediassa liian usein vaatimattomiin olosuhteisiin liki luontaistalouteen muuttavana ihmisenä. Todellinen kuva on toinen: pienemmälle paikkakunnalle muutetaan paremman elämän ja asumisen sekä ammatillisten haasteiden takia – mennään eteen- eikä taaksepäin.
Ala-Nissilä ja Härmälä näkevät, että pienemmillä kaupungeilla ja maaseudulla on kykyä hallita koronakriisiä, sopeutua ilmaston ääri-ilmiöihin ja pärjätä kyberuhkatilanteissa. Riskien hallinta ja kriisien sietokyky on vahvuus.
Suomi voi menestyä vain, jos se on hyvä ja osallistava verkosto, johon kaikki ihmiset ja seutukunnat voivat osallistua ja antaa panoksensa.
Lue Seutukaupungit ja voimavarojen Suomi.
Lisätietoja: Olavi Ala-Nissilä, +35840 532 6633, olavi.ala-nissila@bdo.fi
Esa Härmälä, +35840 087 420, esa.harmala@frostia.fi
Katso Olavi Ala-Nissilän ja Esa Härmälän Polemian ”Seutukaupungit ja voimavarojen Suomi” julkistustilaisuuden nauhoite:
Kommentit