Kuntajohtamisen nykytila 2013 – maakunnittaiset tulokset

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen kyselyyn vastasi 1728 valtuutettua ja kuntajohtajaa toukokuussa 2013. He arvioivat oman kuntansa johtamisen tilaa. Fennica Consulting Oy lähetti internet-kyselyn toukokuussa 2013 yhteensä 8328 valtuutetulle ja kuntajohtajalle. Tarkemmat maakunnalliset tulokset löytyvät liitteestä. Vastaava tutkimus tehtiin vuosina 2009 ja 2005.

Katso myös valtakunnalliset tulokset.

POHJANMAA KUNTAJOHTAMISEN YKKÖNEN TOISTAMISEEN
Pohjanmaan valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat oman kuntajohtamisensa maan parhaaksi yleisarvosanalla 8. Maan keskiarvo oli 7 ½. Maakunta oli vastaavassa tutkimuksessa neljä vuotta sitten myös maan ykkönen. Pohjanmaalaisia vastaajia oli 38.

Pohjanmaan päättäjät antoivat maan parhaat arvosanat kuntien palvelustrategian ajan tasaisuudesta, väestörakenteen ja talouden muutoksiin vastaamisesta sekä kuntien imagon houkuttelevuudesta.

Heikoimmat arviot annettiin kuntien toiminnan kehittämisen painopistealueiden selkeydestä, strategian ohjaavuudesta kuntien eri elimien yhteistyössä ja yhteistyöstä naapurikuntien kesken.

SATAKUNTA MAAN KAKKONEN KUNTAJOHTAMISESSA
Satakunnan valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat oman kuntajohtamisensa maan toiseksi parhaaksi kouluarvosanalla 8-. Maan keskiarvo oli 7 ½. Satakuntalaisia vastaajia oli 90.

Satakunnan päättäjät antoivat parhaat arvosanat toimivalle henkilöstöpolitiikalle, työjaon selkeydelle poliittisen ohjauksen ja virkamieshallinnon välillä sekä kuntien selviytymiselle kiristyneestä taloustilanteesta. Nämä tekijät arvioitiin kaikista maakunnista parhaimmiksi.

Kuntapäättäjien haasteena Satakunnassa on erityisesti yhteistyö alue- ja paikallishallinnon kanssa. Myös yhteisen strategian ohjaavuus kunnan sisäisesti oli alempi kuin maan keskiarvo.

POHJOIS-SAVOLLE PRONSSIA KUNTAJOHTAMISESSA
Pohjois-Savon valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan kärkikastiin, kuten neljä vuotta sitten vastaavassa tutkimuksessa. Pronssia tuli yleisarvosanalla 8-. Maan keskiarvo oli 7 ½. Pohjoissavolaisia vastaajia oli 139.

Pohjois-Savon kuntapäättäjät antoivat maan parhaat arvosanat kuntien ja sidosryhmien väliselle yhteistyölle, tosiasiatiedon käyttämiselle kuntien päätöksenteossa sekä markkinaohjauksen ja poliittisen ohjauksen tasapainottamiselle. Näistä sidosryhmien välinen yhteistyö ja poliittisen ja markkinaohjauksen tasapainottaminen ovat maanlaajuisesti kuntien suurimmat kehittämiskohteet.

Pohjois-Savon haasteet nousevat erityisesti kiristyneestä kuntataloudesta.

KAINUUN KUNTAJOHTAMINEN MAAN PARHAIMMISTOA
Kainuulaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisensa maan kärkikastiin, kuten neljä vuotta sitten vastaavassa tutkimuksessa. Yleisarvosana oli 8-, kun maan keskiarvo oli 7 ½. Kainuulaisia vastaajia oli 74.

Kainuun kuntapäättäjien mielestä johtamisen vahvuudet ovat kuntien strategioiden voimakas ohjausvaikutus kunnan sisäisessä yhteistyössä, asiantunteva ja tehokas päätöksenteko ja johtaminen sekä vakaa poliittinen ohjaus.

Heikkoudet löytyvät kuntien imagosta ja elinkeinorakenteesta.

KESKI-POHJANMAAN KUNTAJOHTAMINEN MAAN PARHAIMMISTOA
Keskipohjalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan kärkikastiin, kuten neljä vuotta sitten vastaavassa tutkimuksessa. Yleisarvosana oli 8-, kun maan keskiarvo oli 7 ½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Keskipohjalaisia vastaajia oli 31.

Keski-Pohjanmaan kuntapäättäjien mielestä johtamisen vahvuudet ovat kuntien strategioiden ja visioiden voimakas ohjausvaikutus, elinkeinorakenne perustana tulevaisuudelle sekä yhteistyö valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa.

Suurimmat haasteet ovat kiristyneestä kuntataloudesta selviäminen ja yhteistyö naapurikuntien kesken.

KANTA-HÄME KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Kantahämäläiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Kantahämäläisiä vastaajia oli 49.

Kanta-Hämeen kuntapäättäjien mielestä johtamisen vahvuus on yhteistyö kuntien ja sidosryhmien välillä. Ongelmia nähtiin muutosvoimien ja riskien tunnistamisessa sekä kuntien palvelustrategioissa. Nämä arvioitiinkin kaikista maakunnista heikoimmiksi.

ETELÄ-SAVO KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Eteläsavolaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Eteläsavolaisia vastaajia oli 86.

Etelä-Savon kuntapäättäjien mielestä on pärjätty hyvin kiristyneessä kuntataloudessa. Erityisesti kuntien viestinnässä ja sen tavoittavuudessa nähdään parantamisen varaa.

ETELÄ-KARJALA KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Eteläkarjalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Eteläkarjalaisia vastaajia oli 86.

Etelä-Karjalan kuntajohtaminen on maan huippua muutosvoimien, riskien ja kuntien kehittämisen painopistealueiden tunnistamisessa sekä kuntien viestinnän tavoittavuudessa.
Etelä-Karjalan suurin haaste on kuntien elinkeinorakenteessa.

PÄIJÄT-HÄME KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Päijäthämäläiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Päijäthämäläisiä vastaajia oli 85.

Päijät-Hämeen kuntajohtaminen on onnistunut yhteistyössä naapurikuntien kanssa ja työnjaossa poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohdon kanssa.

Päijät-Hämeen haasteet ovat kuntien yhteistyössä alue- ja paikallishallinnon kanssa sekä kuntien viestinnässä, jotka saivat maan huonoimmat arviot.

POHJOIS-POHJANMAA KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Pohjoispohjalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Pohjoispohjalaisia vastaajia oli 154.

Pohjois-Pohjanmaan kohdalla vastaukset olivat selkeästi yksittäistenkin kysymysten kohdalla maan keskikastia. Vahvuuksia löydettiin johtamisesta ja päätöksenteosta, muutosvoimien ja riskien tunnistamisesta, kunnan sisäisestä yhteistyöstä ja strategioista.

Kehittämistä sen sijaan nähdään yhteystyössä ulkoisten sidosryhmien kanssa ja kuntien imagossa.

PIRKANMAA KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Pirkanmaalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä.  Pirkanmaalaisia vastaajia oli 137.

Pirkanmaan kuntajohtaminen on onnistunut maan keskiarvoa paremmin hyvän imagon aikaansaamisessa. Heikkoudet löytyvät kuntien henkilöstöpolitiikasta ja kuntataloudesta.

ETELÄ-POHJANMAA KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Eteläpohjanmaalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Eteläpohjanmaalaisia vastaajia oli 86.

Etelä-Pohjanmaan vahvuuksina nähdään kuntien hyvä henkilöstöpolitiikka, kuntien imago ja elinkeinorakenne. Heikkouksia puolestaan ovat kuntien selkeän vision ja strategian sekä kehittämisen painopisteiden puuttuminen. Strategian ei koeta myöskään ohjaavan kunnan sisäistä yhteistyötä.

POHJOIS-KARJALA KUNTAJOHTAMISEN KESKIARVOA
Pohjoiskarjalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoon yleisarvosanalla 7½. Valtakunnallinen vaihtelu on 7-8 välillä. Pohjoiskarjalaisia vastaajia oli 62.

Maakunnan kuntajohtamisen vahvuuksiksi arvioitiin hyvä palvelustrategia ja tosiasiatiedon saatavuus kuntien päätöksenteossa.

Pohjois-Karjala jäi kuitenkin hännän huipuksi yhteistyössä naapurikuntien kanssa ja kuntien imagon houkuttelevuuden suhteen.

LAPIN KUNTAJOHTAMISEN ARVOSANAKSI 7+
Lappilaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen hieman maan keskiarvoa alemmaksi yleisarvosanalla 7+. Valtakunnallinen keskiarvo on 7 ½. Lappilaisia vastaajia oli 69.

Lapin vahvoiksi piirteiksi nousivat selviytyminen kiristyneestä kuntataloudesta, elinkeinorakenne, tehokas viestintä ja kuntien kehittämisen painopisteiden tunnistaminen.

Heikkona Lapissa nähtiin kuntien johtaminen; johtamisen kannalta keskeisten riskien ja haasteiden tunnistaminen sekä kuntien johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, joista jälkimmäinen sai koko maan heikoimmat arvosanat.

VARSINAIS-SUOMEN KUNTAJOHTAMISEN ARVOSANAKSI 7+
Varsinaissuomalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen hieman maan keskiarvoa alemmaksi yleisarvosanalla 7+. Valtakunnallinen keskiarvo on 7 ½. Varsinaissuomalaisia vastaajia oli 147.

Vahvimmin Varsinais-Suomella nähtiin menevän kuntien imagon kannalta. Yhteisen strategian kunnan sisäisen työskentelyn ohjaavuudessa sai sen sijaan maan huonoimmat arvosanat ja myös strategian ja vision sekä kuntien kehittämisen painopisteiden tunnistamisessa nähtiin selvää kehittämisen varaa.

KESKI-SUOMEN KUNTAJOHTAMISEN ARVOSANAKSI 7+
Keskisuomalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat kuntajohtamisen maan keskiarvoa alemmaksi yleisarvosanalla 7+. Valtakunnallinen keskiarvo on 7 ½. Keski-Suomen sija ei muuttunut neljän vuoden takaisesta vastaavasta tutkimuksesta. Se oli myös silloin oma-arviossaan maakunnista kolmanneksi vaatimattomin. Keskisuomalaisia vastaajia oli 111.

Keski-Suomessa nostettiin kuntien parhaiksi johtamisen osa-alueiksi yhteistyö naapurikuntien kesken ja kuntien viestinnän tehokkuus. Heikoimmaksi arvioitiin kuntien henkilöstöpolitiikka ja kuntien yhteistyö valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa.

UUDELLAMAALLA VALTUUTETUT KRIITTISIÄ KUNTAJOHTAMISEEN
Uusmaalaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat oman kuntajohtamisensa maan heikoimmaksi yhdessä kymenlaaksolaisten kanssa. He antoivat maan huonoimmat arvosanat itselleen selkeästi määritellyn strategian ja kehittämisen painopisteiden puuttumisesta. Kokonaisarvosanaksi tuli 7+. Valtakunnan keskiarvo on 7 ½. Uusmaalaisia vastaajia oli 214.

Uusmaalaiset vastasivat kriittisimmin puoleen 18 kuntajohtamiseen liittyvään väittämään. Huutia saivat mm. yhteistyö sidosryhmien kanssa, päätöksenteon asiantuntemus, työnjako poliittisen ja virkamiesjohdon välillä sekä tosiasiatiedon ohuus päätöksenteon pohjana. Sen sijaan päättäjät arvioivat kuntien selviytyneen kohtuullisen hyvin kiristyneestä kuntataloudesta.

KYMENLAAKSO KUNTAJOHTAMISEN PERÄNPITÄJÄ
Kymenlaaksolaiset valtuutetut ja kuntajohtajat arvioivat oman kuntajohtamisensa maan heikoimmaksi. Kokonaisarvosanaksi tuli 7, kun maan keskiarvo oli 7 ½. Kymenlaaksolaisia vastaajia oli 49.

Samassa tutkimuksessa neljä vuotta sitten Kymenlaakso oli myös peränpitäjä. Tämä kertoo alueen haasteellisesta tilanteesta ja päättäjien vahvasta itsekritiikistä.

Heikoimman arvosanan suhteessa muun Suomen kuntapäättäjiin kymenlaaksolaiset antoivat poliittisen ohjauksen vakaudesta, markkinaohjauksen ja poliittisen ohjauksen tasapainottamisesta, henkilöstöpolitiikasta, työnjaosta virka- ja luottamushenkilöiden kesken, kiristyneestä kuntataloudesta selviämisestä sekä kunnan elinkeinorakenteen pohjasta. Maan keskiarvoon yllettiin kunnan strategian ja vision selkeässä määrittelyssä.