Toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen: ”Kunnan strategia kulkee kunnanjohtajan vaatteissa”

Kuntajohtajat suoriutuvat sekä kuntapäättäjien että kuntajohtajien itsensä mielestä tehtävästään tyydyttävästi (kouluarvosana 7 1/2). Näin kertoo KAKSin kesäkuussa julkistama tutkimus.

Suomen Lehtiyhtymä –konsernin toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen, olet tehnyt yhden uran kuntajohtajana (Tuusula, Äänekoski, Pihtipudas) ennen siirtymistäsi yritysmaailmaan vuonna 2001. Olet myös kirjoittanut kuntajohtajan työstä kirjan Minä kunnanjohtaja (KAKS 1999). Yllättääkö tämä tutkimustulos?

Ei yllätä. Usein kunnanjohtajat ovat luottamushenkilöitä paremmin selvillä
siitä, mitä valtuusto tai hallitus todella on päättänyt tulevaisuudensuunnitelmista. Kunnan strategia kulkee kunnanjohtajan vaatteissa. Pienempiä kuntia on usein johdettu paremmin kuin suurempia, sillä voimavarat eivät riitä tehottomuuteen. Toki suurtenkin joukossa on hyvin johdettuja kuntia.

Mihin suuntaan kuntajohtaminen on kehittymässä?

Huonoon suuntaan – ja jo pitkään. Siitä kertoo esimerkiksi kunta-alan työn tuottavuuden negatiivinen kehitys verrattuna mihin tahansa muuhun toimialaan. Kuntajohtamisen tila – varsinkin operatiivisen johtamisen tila – on kaventunut poliitikkojen toimesta. Se on kuitenkin kunnanjohtajan päätehtävä: pitää palvelutehdas tuottavana.

Kuntajohtamisen kovimmat haasteet?

Kunnan sisäisesti vaikein haaste on roolien ja keskinäisen luottamuksen löytäminen operatiivisen johtamisen ja poliittisen johtamisen välille. Molemmat sekaantuvat toistensa tonteille ja raja on veteen piirretty viiva, joka aaltoilee jatkuvasti.
Ulkoisista haasteista vaikein, ja samalla tärkein, on löytää kunnalle tulevaisuuden koko. Liitoskumppanit, jolla saavutetaan alueen väestön asiointietäisyydet huomioon ottaen optimaalinen koko. Sellainen, jossa asukas pääsee kohtuudella lääkäriin, käy äänestämässä, saa lapsensa kouluun ja vanhana itsensä hoidetuksi.

Voivatko kuntajohtajat oppia jotakin yritysjohtajilta?

Yrityksissä on yhtä lailla hyvää ja huonoa johtamista, siellä kuitenkin joudutaan herkemmin puuttumaan huonoon johtamiseen vaihtamalla johtaja. Ehkä siinä on yksi oppi. Toinen on se, että jos organisaatio ei toimi palvelu- tai tuotekysynnän ja niiden muutosten mukaan, tulee loppu. Kunnat päättävät liian paljon hallinto-, ei asukaslähtöisesti.

Entä yritysjohtajat kuntajohtajilta?

Ainakin sen, että moneen suuntaan vetävien intressien ja ristiriitojen viidakossakin voi johtaa. Kunnat alkavat olla läpinäkyvyyden kestäviä ja yritystenkin tulisi olla, vaikka niitä ei läpivalaistaisikaan. Harmaa talous ei synny ilman, että joku sen sallii.

Kuntalakia uudistetaan parhaillaan. Mitä toivot lakiin johtamisen mahdollistamiseksi?

Kunnan henkilökunnan rajaaminen ulos valtuustoista voi olla kohtuutonta demokratian kannalta, mutta kyllä se pitäisi tehdä niissä elimissä, joissa päätetään operatiivisista asioista ja käytetään työnantajan päätösvaltaa. Eli hallitus ja lautakunnat pitäisi rajata henkilöstön ulkopuolelle. Henkilöstön tarpeita ja yhteistoimintaa varten on yhteistoimintalain määrittelemät toimielimet.

Mitä ajattelet pormestarimallista?

Se voisi ratkaista joitakin johtamisen ongelmia, mutta samalla se toisi enemmän uusia ongelmia tilalle. Kuntien päätöksenteossa on monipuoluerakenne, eikä siihen sovellu ylivertainen johtajuus yhden puoleen henkilölle.

Vieläkö kirjasi Minä kunnanjohtaja (1999) teesit toimivat tänään?

Kiteytin silloin johtajan perusvaatimuksiksi kokonaisuuden hahmotuskyvyn, rohkeuden, pelisilmän, yhteen-, vähennys- ja prosenttilaskutaidon sekä vuorovaikutuskyvyn. Näitä vaatimuksia ei aika ole muuttanut. Puhuin myös jämäkästä tuotannon ja henkilöstön johtamisesta, tilan antamisesta poliittiselle johtamiselle, kuntaan sitoutumisesta, ja jopa sen rakastamisesta. Ehkä nyt edellisten lisäksi painottaisin huonon johtajan erottamiseksi toimivaa ja kohtuullistavaa mekanismia, yhtä lailla myös hyvän johtajan palkitsemiseksi.

Millaisen arvosanan annat näkemälleni kuntajohtamiselle?

Näen hyvää ja huonoa johtamista. Antaisin sille keskiarvon kahdeksan. Näen jossakin myös suoranaista hölmöilyä; perusterveydenhoitoa luovutetaan yrityksille ilmaiseksi rahan tekoa varten. Niissä on varma asiakasvirta ja varma maksaja. Se on yhtä varmaa yritystoimintaa kuin sähkön jakelu. Sitäkään ei ole luovutettu ilmaiseksi. Sitten vielä ihmetellään, miksei perusterveydenhoito toimi.

Näkemyksesi kunta- ja sote-uudistuksista?

Maan hallituksen askareet kuntakentän ympärillä ovat liki halvaannuttaneet kuntien arjen johtamisen. Kaikki miettivät vain kuntaliitoksia ja naapuriyhteistyötä, kun pitäisi voida keskittyä tuotannon tehokkuuteen. Hallituksen ministerit puhuvat ”kunnanjohtajien lukumäärän vähentämisestä” ratkaisuna julkisen talouden ongelmiin. Näyttäkööt ensin esimerkkiä ministereiden ja erityisavustajien määrän kehityksellä. Julkisen talouden tehottomuus ei ratkea yksikön koolla tai lukumäärällä, vaan yksittäisten yksiköiden hyvällä – ja entistäkin paremmalla – johtamisella. Joka toista väittää, ei ymmärrä elämää.