– Koulutuksen suurvalta Suomi on putoamassa keskikastiin, väittää koulutusjohtaja Heljä Misukka tuoreessa Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia –sarjan kirjassa ”Koulutuksen suurvalta tienhaarassa”. pdf – Nykyinen lainsäädäntö ja ohjausjärjestelmä ovat epäonnistuneet. Hän esittää ratkaisevia muutoksia lainsäädäntöön, koulutuksen rahoitukseen ja kuntien velvoitteisiin.
– Hyvät Pisa-tulokset ja kuntapäättäjien vieraantuminen kouluelämän todellisuudesta on vaarallinen yhtälö. Sen seurauksena noin puolet Suomen kunnista on laiminlyönyt perusopetuksen kehittämisen, Misukka väittää. – Yli 70 % kuntapäättäjistä on yli 55-vuotiaita eivätkä siten ole koskaan käyneet itse peruskoulua.
– Nykyinen lainsäädäntö ja ohjausjärjestelmät eivät takaa kaikille lapsille yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen perusopetukseen. Opetusalan lainsäädäntö on niin väljä, että se mahdollistaa jatkuvat leikkaukset ja jopa 100 oppilaan opetusryhmät. Samalla valtionosuusjärjestelmää on kehitetty sellaiseen suuntaan, ettei se ohjaa kuntia panostamaan opetukseen. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö hoitotakuineen päinvastoin ohjaa kuntapäättäjiä panostamaan korjaaviin toimiin ja laiminlyömään lasten ja nuorten palvelujen järjestämisen.
Misukka esittää, että lainsäädäntöä selkeytetään niin, että se turvaa oppilaan oikeudet. Samalla tulisi lopettaa sadat erilaiset hankerahoitukset ja ohjata rahoitus tukemaan perusopetuksen laadun kehittämistä. Jokainen kunta velvoitettaisiin tekemään pitkän aikavälin perusopetuksen kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamiseen kunta saisi avustusta ja asiantuntija-apua Opetushallituksesta.
Misukka pitää suurena ongelmana kuilua, joka on syntynyt koulun ja oppilaiden muun arjen välille. Koulu on kytkettävä tietoyhteiskuntaan nopeasti. Opettajien opetustunteihin sidottu työaikajärjestelmä on uudistettava vastaamaan tulevaisuuden oppimisen haasteisiin. Opettajien jatkuva oman osaamisen ja opetuksen kehittäminen on saatava osaksi työaikaa, samoin moniammatillinen ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö.
Misukka pitää vaarallisena esimerkkinä Ruotsin mallia, jossa kuka tahansa voi perustaa koulun ja tehdä sillä bisnestä. Tärkeintä on varmistaa se, että jokainen koulu Suomessa on laadukas. Valvontaa tulisi kiristää vahvistamalla aluehallintovirastojen oikeuksia ja voimavaroja puuttua kuntien laittomuuksiin oma-aloitteisesti ilman kantelua.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Heljä Misukka, p. 050-5286682
Kommentit