uutiset / 29.02.2012

Valtuustoryhmien matematiikkaa

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä

Valtuuston poliittisella jakaumalla on vaikutus talouspäätöksiin, kertoo Eero Lehdon tutkimus kunnallisveron määräytymisestä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto on KAKSin rahoittamassa tutkimuksessaan analysoinut, kuinka kunnan sisäinen tulonjako ja äänestyskäyttäytyminen vaikuttavat verojen määräytymiseen. Hänellä on ollut käytössään laaja tilastoaineisto kansalaisten tulonjaosta kuntien sisällä vuosina 1995–2006.

– Olen verrannut kuntalaisten keskituloa mediaanituloon. Tulonjako on sitä suurempaa, mitä enemmän keskitulo on mediaanitulon yläpuolella.

Mediaanitulo saadaan, kun kaikki tulonsaajat laitetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen. Mediaanitulo on tällöin keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskitulo syntyy, kun lasketaan yhteen kaikkien tulonsaajien tulot ja jaetaan summa tulonsaajien määrällä.

– Jos kunnassa on paljon suurituloisia, pieni- ja keskituloisilla on kannustin nostaa tuloveroprosenttia valtuustossa, koituuhan lasku suurituloisemmille. Tämä edellyttää, että pieni- ja keskituloiset saavat valtuustossa enemmistöaseman. Jos tulot jakautuvat tasaisemmin, tällaista painotusta ei ole havaittavissa, Lehto sanoo.

Tilastojen perusteella on nähtävissä, että jos äänestysprosentti on korkea, pieni- ja keskituloisten ehdokkaat pääsevät enemmistöön valtuustoissa.

– Mitä enemmän kokoomuslaisia on valtuustossa, sitä helpommin tuloveroaste pidetään alempana. Tämän voi tulkita monella tavalla: kokoomus voi nähdä sen itselleen etuna, muiden mielestä tämä ryhmä ei ehkä huolehdi riittävästi kunnan palveluista.

Muiden puolueiden kohdalla vastaavaa käyttäytymistä ei tilastojen perusteella ole nähtävissä. Suurten tuloerojen kuntia ovat esimerkiksi Kauniainen ja Espoo. Tuloerot ovat suuria myös joissakin metsätalousvaltaisissa kunnissa, kuten Haukivuorella ja Suomenniemellä.

– Tuloerot ovat pieniä pääsääntöisesti teollisuusvaltaisissa pikkukaupungeissa ja -kunnissa, esimerkiksi Pieksämäellä, Siilinjärvellä ja Rovaniemellä.

Eero Lehto on havainnut myös, että jos veronkorotuspaineet puretaan tuloveroprosenttiin, varsinkin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti pidetään mieluummin matalammalla tasolla.

Tulonjako kuntien sisällä ei Lehdon mielestä olennaisesti muutu, vaikka syntyisi niin sanottuja suurkuntia.

– Tuloerot olisivat edelleen suurimpia yliopistokaupunkiseuduilla. Vaikka syntyisi pääkaupunkiseudun fuusio, kuvio ei muuttuisi.

Kuntaliitoksilla etsitään paitsi synergia- ja taloudellisia etuja myös mahdollisuutta pitää veroprosentit alempana.

– Kunnan koko ja asukasluku eivät välttämättä johda siihen, että veroprosentti olisi matalampi, Lehto toteaa.

Jaa

#Ei

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.