| Kirjoittanut:
Pelastavatko suurkunnat suomalaisten hyvinvointipalvelut? Tästä ja paljosta muusta väiteltiin Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin järjestämässä kuntapolitiikkapaneelissa Porin SuomiAreenassa 17. heinäkuuta.
Kuntapolitiikkapaneelin keskustelijoiksi oli kutsuttu neljän suurimman puolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jan Vapaavuori (kok.), Jouni Backman (sd.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.). Paneelin juonsi KAKSin asiamies Antti Mykkänen.
Mykkänen haastoi panelistit kuntakeskusteluun KAKSin TNS-Gallupilta tilaaman tutkimuksen pohjalta. Tutkimus käsittelee kansalaisten näkemyksiä kuntauudistuksesta ja kuntapalveluiden tulevaisuudesta.
SuomiAreenan intensiivisessä keskustelussa haettiin näkökulmia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi sekä kuntademokratian ja kansalaisvaikuttamisen parantamiseksi.
Hallitus-oppositio -asetelma kuului keskustelussa selkeästi. Kokoomus ja Sdp liputtivat nykyistä oleellisesti suurempien kuntien puolesta uskoen vahvan peruskunnan pelastavan myös terveydenhuollon palvelut. Perussuomalaisten ja keskustan puheenvuoroissa kuului epäusko suurkuntien kaikkivoipaisuuteen.
Yhtä mieltä keskustelijat olivat kuitenkin siitä, että palveluiden järjestämisvastuun tulee jatkossakin olla kuntaperustaisella järjestelmällä ja että uudistaa pitää.
Kuntajakoselvitysten jälkeen ei pakkoliitoksia
Panelistit joutuivat myös ottamaan kantaa siihen, millaisia ohjauskeinoja tarvitaan, jos kunnat eivät tulevan rakennelain velvoittamien kuntajakoselvitystenkään jälkeen intoudu solmimaan kuntaliitoksia. Edessä siis pakkoliitoksia? Vai ei?
Pakkoliitokset ovat puhuttaneet kuntaväkeä koko talven ja kevään ajan. Keskustelu on saanut uutta puhtia hallituksen julkistettua vahvan peruskunnan kriteerit kesäkuun lopulla.
Vaikka Sdp on useaan otteeseen toistanut, että puolue ei hyväksy pakkoliitoksia, Jouni Backmanin mukaan rakennelain kriteeristö ohjaa kunnat yhtä kaikki kuntaliitoksiin.
– Kaikki puolueet ovat yksimielisesti hyväksyneet jo nykyisessä, voimassa olevassa lainsäädännössä, että kuntarakennetta tulee eheyttää ja keinona ovat kuntaliitokset.
Backman muistutti, että nykyisessäkin lainsäädännössä uudistamisen perustana ovat työssäkäyntialueet.
– Laissa sanotaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon väestöpohjan on oltava 20 000 asukasta. Sehän ei ole suositus, vaan velvoite. Samanlaista ohjausta odotan nytkin; että tulee kriteeristö, joka osoittaa, mitä tehtäviä kunnan pitää pystyä hoitamaan ilman että se liittoutuu toisten kuntien kanssa. Kriteeristöstä tulee se mekanismi, jonka kautta uudistamisessa edetään.
Kokoomuksen Jan Vapaavuori vahvisti, että pakkoliitoksia ei ole tulossa.
– Jos lähdemme siitä, että valtion määräämät pakkoliitokset eivät tule kysymykseen ja tämä uudistus ei voi perustua sen tyyppiseen pakkoon, ja samalla otetaan huomioon se, että nykyjärjestelmällä täydellisessä vapaaehtoisuudessa ei tapahdu riittävästi, sitten täytyy hakea ratkaisuja sieltä välimaastosta, Vapaavuori linjasi.
Hänen mukaansa valtion pitää näyttää kunnille uudistuksen suunta.
– Valtion pitää kertoa, minkä tyyppisiä kriteerejä vahvalta peruskunnalta edellytetään ja työntää uudistusta eteenpäin. Valtion pitää tukea ja luottaa siihen, että fiksut kuntapäättäjät tajuavat, että kello on jo lyönyt ja nyt kannattaa tehdä rakenteellisia uudistuksia.
Vapaavuori katsoi, että spekulaatiot siitä, mitä tapahtuu kuntajakoselvitysten jälkeen, ovat ennenaikaisia ja pahimmillaan latistavat uudistustyön.
– Jos jo tässä vaiheessa ryhdytään keskustelemaan siitä, mitä tehdään sitten joskus, jos ollaan tilanteessa x, y tai z, sellainen vie pohjan koko prosessilta.
Oppositio: Kuntayhteistyötä tarvitaan
Keskustan Kimmo Tiilikainen allekirjoitti kuntien uudistamistarpeen, mutta ei hallituspuolueiden tavoitetta suurkunnista.
– Keskustan mielestä täytyy uudistaa palveluja. Niille on luotava leveät hartiat. Pitää muodostaa riittävän laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon alueita, mutta sen sijaan ei kannata uhrata jo hyvin toimivaa päivähoitoa, lukioita ja liikunta- sekä kulttuuripalveluja, jotta saataisiin riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Tiilikainen harmitteli hallituksen näköharhaa: hallitus ajaa suuria kuntia, jotta ne selviytyisivät yksin kaikista palveluistaan.
– Mutta kunnat eivät selviä yksin kaikista palveluistaan missään oloissa ja siksi keskustan mielestä on järkevämpää antaa kuntien tehdä yhteistyötä ja lähteä uudistamaan palveluja sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Kuntapäättäjät osaavat tehdä vapaaehtoiselta pohjalta liitoksia silloin, kun se on järkevää
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner painotti, että perussuomalaiset kannattavat vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Silti Ruohonen-Lernerin puheesta kuului, että usko kuntaliitosten voimaan ei ole järin suuri.
– Olen kiertänyt paljon Suomea ja olen kysynyt, mitä liitoskunnissa on tapahtunut liitosten jälkeen. No; kyläkouluja on lakkautettu, terveysasemia on suljettu ja johtavat poliittiset virkamiehet ovat saaneet palkankorotuksia. Monesti liitoskunnan veroprosentti on noussut.
Myös Ruohonen-Lerner kääntäisi katseen tiukimmin palveluiden uudistamiseen.
Kommentit