Turun kaupunki käynnisti neuvolavastaanotot 75 vuotta täyttäneille viime vuonna. Vastaanotolla kartoitetaan terveen ikääntymisen tekijöitä ja tartutaan riskeihin.
Rinnalla kulkee tutkimus, joka selvittää toiminnan kustannustehokkuutta ja laatii suosituksen neuvoloiden järjestämisestä koko maassa.
Turkulainen 75-vuotiaiden ikäluokka on lähtenyt innokkaasti mukaan neuvolatoimintaan. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tutkimuskoordinaattori Marika Salminen kertoo kutsun saaneiden olleen suorastaan otettuja siitä, että kaupunki huomioi positiivisella tavalla ikääntyviä, joita pidetään monin tavoin taakkana.
Salminen koordinoi neuvolasta tehtävää seurantatutkimusta. Korona jarrutti alkuunpääsyä, mutta siitä huolimatta osallistumisprosentti nousi korkealle, lähes 80:een.
– Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana neuvolassa käyneistä 97 prosenttia oli vähintään tyytyväisiä ja 62 prosenttia hyvin tyytyväisiä. Palautteissa nousivat esiin kiireettömät kohtaamiset. Neuvola antoi kipinän kiinnostua omasta hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, koska muutkin olivat siitä kiinnostuneita. Palautteissa kirjoitettiin, että nuoret ihmiset olivat niin mukavia ja asiantuntevia, että heidän neuvojaan voi jopa uskoa, Salminen naurahtaa.
Ikäryhmä murrosvaiheessa – täsmätieto ja terveysneuvot tavoittavat
Ikääntyneiden neuvolan tavoitteena on tukea ihmisen toimintakykyä, jotta hän voi elää mielekästä elämää kotona.
Hyviä tutkimustuloksia on jo saatu Raahesta, jossa 2000-luvun alussa aloitetun, 65 vuotta täyttäneille suunnatun neuvolan on todettu kohottaneen ilman palveluita kotona selviytyvien 75-vuotiaiden määrää.
Turun tutkimus seuraa systemaattisesti osallistujien terveysriskejä ja niiden seurauksia loppuelämän aikana sekä arvioi toiminnan kustannustehokkuutta kartoittaen sitä, kuinka laajalle osallistujajoukolle neuvola kannattaa järjestää.
– Kustannustietoa tarvitaan. Laskemme miten voidaan muuttaa rahaksi se, että ihmiseen panostetaan ajoissa, toteaa neuvolatoiminnan kehittäjä ja tutkimushankkeen johtaja, osastonlääkäri Laura Viikari Turun kaupunginsairaalan geriatriselta poliklinikalta.
Viikarin mukaan 75-vuotiaat ovat tärkeä ikäryhmä, sillä tässä elämänvaiheessa on paljon erilaisia ristipaineita. Moni on puolisonsa omaishoitaja tai leskeytynyt, osa auttaa vielä lapsiaan ja omasta hyvinvoinnista ei välttämättä huomata huolehtia.
Viikarin mukaan neuvola-aineisto on vahvistanut aiempia arvioita ikäryhmän terveysriskeistä. Diabetesta sairastaa tai siihen on riski joka toisella. Myös kolesteroliarvoihin puututtiin puolella osallistujista. Kognitiivista heikkenemistä havaittiin jopa 40 prosentilla.
Hyvä neuvola tarvitsee hyvän hoitajan
Turun neuvolaan kuuluu puolentoista tunnin mittainen hoitajan vastaanotto, jossa käydään läpi etukäteen täytetty kysymyspaketti, ja 45 minuutin vierailu fysioterapeutilla.
Marika Salminen kertoo, että vastaanotolla keskitytään henkilökohtaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi kuntosalilla käyvät saattavat saada fysioterapeutilta yksityiskohtaisia harjoitusohjeita, aloittelijat peruspaketin.
Kuusi kuukautta käynnin jälkeen neuvolasta otetaan yhteyttä ja kysytään, miten sovitut asiat ovat toteutuneet. Ensimmäisten alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että sovittuja lääkemuutoksia on noudatettu hyvin.
Ravitsemussuosituksia annettiin joka toiselle asiakkaalle, ja niitä noudatti hyvin 50 ja melko hyvin 38 prosenttia eli suuri osa teki muutoksia ruokavalioon. Liikuntasuosituksiaan noudatti hyvin 40 prosenttia ja painonhallinnan ohjeita 70 prosenttia.
Marika Salminen toteaakin, että tutkimuksesta saadaan tärkeää tietoa siitä, millainen tieto otetaan käyttöön, mitkä neuvot otetaan niin sanotusti onkeen.
Laura Viikari tähdentää, että työhön tarvitaan osaavia ja motivoituneita hoitajia.
– Hyvä neuvola nostaa terveydenhoitajan työn uudelleen arvoonsa. Ihanteena voisi pitää kuvaa kunnanlääkäreistä ja heidän työpareistaan, hyvistä terveydenhoitajista, jotka tunsivat yhteisönsä ja joiden ammattitaitoa arvostettiin. Heillä oli 1950-luvulla kansanterveyden visio ja tahtotila, jota tarvittaisiin taas.
Viikaria huolestuttaa tiedon vääristely ja huhut, jotka vaikeuttavat terveysammattilaisten työtä jatkuvasti. Neuvolassa havaittiin, että kohonnutta verenpainetta tai kolesteroliarvoja oli vain seurattu vuosia.
– Lääkärit ovat kirjoittaneet reseptit, mutta lääkkeitä ei ole hankittu, koska on luotettu enemmän naapurin rouvalta tai somesta kuultuihin huhuihin.
Kaikkia neuvolakaan ei tavoita. Osallistumisprosentti on ollut hyvä, mutta 130 kutsuttua ei koskaan tavoitettu, eikä heistä saatu tietoa, miksi he eivät halunneet osallistua neuvolaan.
– En tiedä, olisiko Doctor House -tyyppinen kotikäyntikään auttanut. Polarisoituminen näkyy tässä ikäluokassa kuten muuallakin yhteiskunnassa. Masentuneita ja syrjäytyneitä on vaikea saada vastaanotolle, Viikari pohtii.
Ikääntyneiden neuvola helppo lisätä omalääkärin palveluihin
Tutkimushankkeen edetessä tietoa neuvolatoiminnasta levitetään Turun lähialueelle, koulutetaan hoitajia ja solmitaan kontakteja lääkäreihin.
Tutkimustulosten valmistuttua tarjotaan kustannustehokasta toimintamallia koko maahan. Vihreää valoa toiminnan laajentamiselle on saatu ministeri Annika Saarikolta ja kuntien vanhusneuvostoilta.
Turun kaupunki on satsannut kaksivuotiseen neuvolahankkeeseen kolme sairaanhoitajaa, fysioterapeutin, vastaanottotilat ja laboratorionäytteiden analysoinnin. Suurin yksittäinen kustannus ovat laboratorionäytteet, mutta kokonaiskustannukset eivät ole suuret.
Laura Viikari painottaa, että toimintaan mukaan lähtevien kuntien on kuitenkin varattava hyvät resurssit.
– Heille, joilla asiat ovat hyvin, neuvola on hyvä tarkastuspiste. Jos taas on asioita, joita on ollut vaikeaa ottaa muualla esille, neuvola tarjoaa siihen paikan. Siksi vastaanoton on oltava kiireetön eikä liukuhihnamainen, Viikari toteaa.
Laura Viikari kannustaa kuntia liittämään neuvolatyöskentelyn käytännöt jo nyt perusterveydenhuollon omalääkärin palveluun. Tällöin uudet kustannukset voitaisiin pitää hyvinkin maltillisina ja ikäryhmän palvelut tehostuisivat.
– 75-vuotiaana ajokorttiasiat tulevat ajankohtaisiksi. Silloin voitaisiin kutsua terveydenhoitajan vastaanotolle ja jatkaa päivitettyjen tietojen kanssa lääkärille, jossa hoidetaan tarvittavat jatkotoimet ja ajokortti. Myös hoitotahto on tässä vaiheessa hyvä käydä läpi ja kirjata Kantaan. Näin neuvola tulisi automaattisesti osaksi perustoimintoja, ja lisäresurssiksi tarvitaan ainoastaan hoitaja.
Terve ikääntyminen aloitettava ajoissa
Jo nyt Turussa on huomattu, että ikääntyneiden neuvolalle on tarvetta ja sen avulla voidaan päästä hyviin tuloksiin niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Kerätyn tutkimustiedon määrä on kasvanut vuoden aikana reilusti, ja Marika Salminen toteaa, että kunhan kaikki kerätty tieto saadaan loppuvuoden aikana tallennettua, alkaa hyvin mielenkiintoinen syksy niiden analysoinnin parissa.
Laura Viikari herättelee myös muiden kuin julkisen perusterveydenhuollon organisaatioiden vastuuta terveestä ikääntymisestä. Hän muistaa itse käyneensä työnantajan järjestämässä terveystarkastuksessa alle 30-vuotiaana, muttei sen jälkeen.
Mihin työikäisten terveyden ja erityisesti eläkeikää lähestyvien seuranta on hiipunut?
– Mitään tahoa ei nyt kiinnosta, millaisessa kunnossa ihmiset jäävät eläkkeelle. Terve ikääntyminen alkaa viimeistään 50-vuotiaana. Silloin siihen pitäisi valmentaa, erityisesti työterveyshuollossa. Iso kynnys on myös 65 vuotta, kun jäädään työelämästä pois. Silloin on tärkeää panostaa terveyteen, Viikari painottaa.
Turun kaupungin rahoitus neuvolalle on katkolla kahden toimintavuoden jälkeen. Vuonna 1946 syntyneet pääsevät vastaanotolle, mutta jatko on epävarmaa. Marika Salminen kertoo, että kyselyjä on tullut jo nuoremmiltakin ikäluokilta.
Ikääntyvät ovat siis motivoituneita rakentamaan omaa terveyttään, ammattilaisen kanssa, yhdessä ja kiireettä.
Artikkeli julkaistaan 16.9. ilmestyvässä Polemiikissa 3/21.
Kommentit